tiistai 31. joulukuuta 2013
Potpourri 1
Kysymykset ja vastaukset:
a) Solun läpimitta on noin 15 µm. Ilmoita millimetreinä. 0,015 mm. Ilmoita nanometreinä. 1,5 * 10-7 nm
b) Mitä tarkoittaa kudos?
Kudos tarkoittaa samoihin tehtäviin erikoistuneiden solujen muodostamaa rakennetta.
Kudoksia tutkii kudosoppi eli histologia.
c) Kuvaile viittä pääkudostyyppiä.
Epiteelikudos; side- ja tukikudos; nestemäinen kudos;
1. Epiteelikudos
Epiteelikudos jaetaan kahteen päätyyppiin: pinta- ja rauhasepiteeliin.
Ihon pintakerros on pintaepiteeliä ja elimistön rauhaset ovat rauhasepiteeliä.
Pintaepiteelin tehtävänä on suojata, säädellä aineiden kulkua epiteelin läpi ja ottaa vastaan tuntoärsykkeitä.
Rauhasepiteelin tehtävänä on tuotaa eritteitä ja hormoneja.
Epiteeli jaetaan eri tyyppeihin solukerrosten määrän sekä solujen korkeuden ja muodon perusteella: levy-, kuutio- ja lieroepiteeli; yhdenkertainen, kerrostunut tai välimuotoinen.
2. Side- ja tukikudos
Side- ja tukikudos jaetaan neljään päätyyppiin: varsinaiseen sidekudokseen, rustokudokseen, luukudokseen ja rasvakudokseen.
Side- ja tukikudos liittää yhteen, kiinnittää, tukee ja suojaa kehon rakenteita.
Side- ja tukikudoksen solut ovat soluväliaineessa, jossa on kudosta vahvistavia valkuaisainesäikeitä.
Varsinainen sidekudos: löyhä ja tiivis sidekudos (fibrosyytit; kollageeni, elastiini, soluväliaine; kimmosäikeet)
Rustokudos: hyaliinirusto(lasirusto), kimmorusto, syyrusto (kondrosyytit; kollageeni; kimmosäikeet)
Luukudos (osteoblastit, osteoklastit, soluväliaine kalsiumfosfaattia, kollageenisäikeet)
Rasvakudos: keltainen rasvakudos, ruskea rasvakudos (adiposyytit)
3. Nestemäinen kudos
Veri- ja immuunijärjestelmän solut muodostavat nestemäisen kudoksen.
Veren karäkträärinen ominaisuus on se, että solut ovat nesteessä (plasmassa).
Veressä on useita solutyyppejä:
Immuunijärjestelmän solut ovat pakkautuneena elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvissa elimissä (muistuttavat epiteelikudosta). Immuunijärjestelmän solut ovat kuitenkin jatkuvassa liikkeessä eri puoli elimistöä verisuonissa, imusuonissa ja kudoksissa suonien ulkopuolella.
4. Lihaskudos
Lihaskudostyyppejä on kolme: luustolihaskudos, sileälihaskudos ja sydänlihaskudos.
Lihassolujen erikoistuminen voiman ja liikkeen tuottamiseen perustuu lihassoluissa oleviin valkuaisainesäikeisiin, jotka liukuvat toistensa lomaan ja supistavat lihasta.
5. Hermokudos
Hermokudos muodostuu gliasoluista ja neuroneista.
Gliasolut ovat tukisoluja ja neuronit varsinaisia hermosoluja. Neuronit tuottavat ja johtavat sähköisiä hermoimpulsseja. Hermoimpulssien avulla hermosolut välittävät tietoa solujen välillä ja osallistuvat solujen toiminnan koordinointiin ja säätelyyn.
Anatomia ja fysiologia
Kevät 2014 ja anatomian ja fysiologian haltuunotto tavoitteena. Olen katsonut lähes puolet Bozeman Sciencen opetusvideoista ja koettanut pehmeästi lähestyä tiedon tarkkaa hallintaa perusasioiden ääreltä.
Egil Haugin ja kumppaneiden norjalaiseen alkuteokseen perustuvaan terveydenhuollon oppilaitoksissa kovasti kulutetun anatomian ja fysiologian kirjaan tarttuminen tuntuu hankalahkolta. Asiaa on kivuliaan paljon ja tieto on erittäin yksityiskohtaista. Hallita täytyy vaatimattomasti kaikki. Asioilla on oma karaktäärinsä ja se tulee löytää.
Toisaalta kun kappaleet on jaettu isompien aihepiirien ja alueiden alle, on mahdollista perehtyä aina yhteen kerrallaan...
1. Solut, kudokset ja elimet
2. Hermosto
3. Aistit
4. Umpieritysjärjestelmä
5. Luusto
6. Lihakset
7. Verenkiertoelimistö
8. Veri ja elimistön puolustusjärjestelmä
9. Hengityselimistö
10. Ruoansulatuselimistö
11. Lämmönsäätely
12. Virtsaneritysjärjestelmä
13. Lisääntyminen
14. Kemian ja fysiikan perusteet
Simple as that.
Sen verran olen huomannut, että kappaleet kannattaa käydä järjestyksessä, sillä ne tukevat toisiaan ja varsinkin alussa tulee hyvin paljon asiaa, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä myöhemmässä vaiheessa.
Esimerkiksi aineiden kulkeutuminen solukalvon läpi, solujen välinen kemiallinen viestintä ja aktiopotentiaalit eri muodoissaan ovat hyvin tärkeitä. Eri tyyppisten aistinsolujen hahmottaminen myös. Muutenkin koko kehosta ja sen pienimmistäkin osista olisi hyvä ja parasta tietää joka osanen ja miten mistä ja minne sen toiminta ulottuu. Esimerkiksi silmästä pupillin läpi verkkokalvon solujen kautta näköhermoon ja aivoihin - siis minne tarkalleen ottaen. Paljon on terminologiaa, joka takkuilee ymmärryksen kanssa. Termit on ymmärrettävä täsmälleen oikein.
Toisaalta kun ottaa asenteeksi, että tämä opiskelu on kuin halkojen hakkaamista, niin ehkä siitä selviää.
Ensin on valtava halko, joka on kova (ja kirves tylsä). Se pitää pilkkoa pienemmiksi paloiksi ja senkään jälkeen sitä ei voi jättää maahan levälleen, vaan se on pinottava stabiiliin pinoon. Eli ensin on otettava selvää, mistä on kaiken kaikkiaan kyse, löydettävä termit ja tarkoitukset, rakenne ja sen toiminta, ja painettava se mieleen rakenteeksi, jonka löytää vielä myöhemminkin.
Tärkeää olisikin vielä huomata mitä tapahtuu ja millä nimellä kutsutaan tiloja, kun rakenne ja sen toiminta on epäkunnossa eli kyseessä on nimellä kutsuttava tila esimerkiksi värisokeus, kasvuhormonituotannon häiriöt, struuma, Addisonin tauti, skolioosi tai leukopenia.
Ektratietoa ikäänkuin:
sinihappo, osteoporoosi, puberteettikehityksen häiriöt, akne, galaktorrea, oksitosiinihoito, keskenmeno ja raskaudenkeskeyttäminen, hedelmättömyys ja koeputkihedelmöitys, kromosomipoikkeamat, ovulaation osoittaminen, kuukautishäiriöt, ovulaatiokipu ja naisten sterilointi, piilokiveksisyys ja kastraatio/sterilointi, munuaissairaudet, virtsarakon tyhjenemisen tahdonalaisen säätelyn puuttuminen, virtsarakon tyhjeneminen ilman reflektorista säätelyä (rakkohalvaus), eturauhasvaivat, vaihdevuodet ja virtsanpidätyskyvyttömyys, happo-emästasapaino, respiratorinen asidoosi ja respiratorinen alkaloosi, metabolinen asidoosi ja metabolinen alkaloosi, glukosuria, pyelonefriitti, diabetes insipidus, turvotus ja valkuaisvirtsaisuus (proteinuria), munuaiskivet, valkuaista virtsassa, paleltumat ja hypotermia, lämpökramppi, lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus, hientuotannon puuttuminen, ketoasidoosi, lipoproteiinit ja kolesteroli, laktoosi-intoleranssi, ripuli, ummetus, umpilisäketulehdus, sappikivet, haimatulehdus, ravintoaineiden pilkkoutuminen haiman vajaatoiminnassa, pernisioosi anemia, oksentaminen, maha- ja pohjukaissuolihaava, nielemisvaikeus, hypoksia, hermovaurioiden aiheuttama hengitysvajaus, hengityskeskuksen vajaatoiminta, keuhkolaajentuma, vastasyntyneiden hengitysvaikeusoireyhtymä, kuolleen tilan suurenemisen vaarat, ilmarinta, keuhkoputkitulehdus ja tupakointi, sivuontelotulehdus, elintensiirrot ja immunosuppressiivinen hoito, allergia, autoimmuunisairaudet, immuunikato, hemofilia eli verenvuototauti, K-vitamiinin puute, trombi eli veritulppa, hyytymisen ehkäisy verinäytettä otettaessa, veritulppa ja asetyylisalisyylihappo, trombosytopenia, leukopenia, polysytemia, ikterus, krooniseen munuaissairauteen liittyvä anemia, anemia, veren kohonnut retikulosyyttipitoisuus, hematokriittimääritys, kernikterus, häiriöt verenkierron muutoksissa syntymän jälkeen, imusuonen toimintahäiriöt, keuhkopöhö, ortostaattinen hypotonia, verenkiertosokki, heikentynyt laskimopaluu, suonikohjut, verenpainetauti, heikentynyt sepelvaltimovirtaus, sydämen vajaatoiminta, epänormaalit sydänäänet, sydänglykosidit, rytmihäiriöt, lisälyönnit, sydämen tamponaatio, tyrä, jänteiden kiinnittymiskohtien vammat, lihasatrofia, rasitusvammat, kuolonkankeus (rigor mortis), reisiluunkaulan murtuma, polvivammat, olkaluun sijoiltaanmeno, skolioosi, kannattajanikaman ristisiteen vauriot, krooninen niveltulehdus (nivelreuma), nivelrikko (artroosi), kontraktuura, luunmurtuma, sokeritauti, diabeettiset aineenvaihduntahäiriöt, D3-vitamiinin puute, lisäkilpirauhasen sairaudet, Cushingin oireyhtymä, Addisonin tauti, aldosteronismi, synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta, hankittu kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta, struuma, jodinpuute, aivolisäkekasvaimet, kasvuhormonituotannon häiriöt, taittovirheet, silmänpainetauti eli glaukooma, kaihi, matkapahoinvointi, huimaus, sensorineuraalinen huonokuuloisuus, otoskleroosi, korvatorven ahtautuminen, makuaisti heikkenee iän myötä, asento- ja liikeaistin toiminta tekonivelissä, aisti- ja lihastoiminnan puutos yläraajahermojen vaurioissa, iskias, pistoksen antaminen pakaraan, stressi, biopalaute, parasympaattisen hermoston antagonistit, sympaattisen hermoston agonistit ja antagonistit, isku palleaan, muistinmenetys, psyykkiset sairaudet, afasia, aivojen eri osien vaurioituminen, lobotomia, ojennusrefleksien kliininen tutkiminen, lannepisto (lumbaalipunktio), selkäydinhermojen puudutus, hydrokefalus (vesipää), aivojen kehittyminen, narkoottiset aineet, epänormaali signaalinsiirto hermo-lihasliitoksessa, myeliinikato, jänniteherkkien kanavien salpaus, rintasyöpä, fenyyliketonuria (Föllingin tauti, PKU), syöpä, kertymäsairaudet, ihon läpäiseviä lääkkeitä ja myrkkyjä, palovammat.
Siinäpä ne lyhykäisyydessään. Niistä kun osaa kaikista kertoa mekanismin kera miten toimii terveenä ja miksi näin tässä tapauksessa, niin helppoa on.
Älypään farmasiapelissä olen noussut sivistymättömän tasolta lääketeknikoksi.
Kannattaa kokeilla aina silloin tällöin onko jäänyt mieleen termit ja niiden hallinta.
Farmasian älypää
Suurimpana inhokkiaihepiirinä on tällä hetkellä kaikkien hormonien ja entsyymien osaaminen. Sekä solujen erittämien aineiden hahmottaminen.
Taistelu jatkuu...
Egil Haugin ja kumppaneiden norjalaiseen alkuteokseen perustuvaan terveydenhuollon oppilaitoksissa kovasti kulutetun anatomian ja fysiologian kirjaan tarttuminen tuntuu hankalahkolta. Asiaa on kivuliaan paljon ja tieto on erittäin yksityiskohtaista. Hallita täytyy vaatimattomasti kaikki. Asioilla on oma karaktäärinsä ja se tulee löytää.
Toisaalta kun kappaleet on jaettu isompien aihepiirien ja alueiden alle, on mahdollista perehtyä aina yhteen kerrallaan...
1. Solut, kudokset ja elimet
2. Hermosto
3. Aistit
4. Umpieritysjärjestelmä
5. Luusto
6. Lihakset
7. Verenkiertoelimistö
8. Veri ja elimistön puolustusjärjestelmä
9. Hengityselimistö
10. Ruoansulatuselimistö
11. Lämmönsäätely
12. Virtsaneritysjärjestelmä
13. Lisääntyminen
14. Kemian ja fysiikan perusteet
Simple as that.
Sen verran olen huomannut, että kappaleet kannattaa käydä järjestyksessä, sillä ne tukevat toisiaan ja varsinkin alussa tulee hyvin paljon asiaa, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä myöhemmässä vaiheessa.
Esimerkiksi aineiden kulkeutuminen solukalvon läpi, solujen välinen kemiallinen viestintä ja aktiopotentiaalit eri muodoissaan ovat hyvin tärkeitä. Eri tyyppisten aistinsolujen hahmottaminen myös. Muutenkin koko kehosta ja sen pienimmistäkin osista olisi hyvä ja parasta tietää joka osanen ja miten mistä ja minne sen toiminta ulottuu. Esimerkiksi silmästä pupillin läpi verkkokalvon solujen kautta näköhermoon ja aivoihin - siis minne tarkalleen ottaen. Paljon on terminologiaa, joka takkuilee ymmärryksen kanssa. Termit on ymmärrettävä täsmälleen oikein.
Toisaalta kun ottaa asenteeksi, että tämä opiskelu on kuin halkojen hakkaamista, niin ehkä siitä selviää.
Ensin on valtava halko, joka on kova (ja kirves tylsä). Se pitää pilkkoa pienemmiksi paloiksi ja senkään jälkeen sitä ei voi jättää maahan levälleen, vaan se on pinottava stabiiliin pinoon. Eli ensin on otettava selvää, mistä on kaiken kaikkiaan kyse, löydettävä termit ja tarkoitukset, rakenne ja sen toiminta, ja painettava se mieleen rakenteeksi, jonka löytää vielä myöhemminkin.
Tärkeää olisikin vielä huomata mitä tapahtuu ja millä nimellä kutsutaan tiloja, kun rakenne ja sen toiminta on epäkunnossa eli kyseessä on nimellä kutsuttava tila esimerkiksi värisokeus, kasvuhormonituotannon häiriöt, struuma, Addisonin tauti, skolioosi tai leukopenia.
Ektratietoa ikäänkuin:
sinihappo, osteoporoosi, puberteettikehityksen häiriöt, akne, galaktorrea, oksitosiinihoito, keskenmeno ja raskaudenkeskeyttäminen, hedelmättömyys ja koeputkihedelmöitys, kromosomipoikkeamat, ovulaation osoittaminen, kuukautishäiriöt, ovulaatiokipu ja naisten sterilointi, piilokiveksisyys ja kastraatio/sterilointi, munuaissairaudet, virtsarakon tyhjenemisen tahdonalaisen säätelyn puuttuminen, virtsarakon tyhjeneminen ilman reflektorista säätelyä (rakkohalvaus), eturauhasvaivat, vaihdevuodet ja virtsanpidätyskyvyttömyys, happo-emästasapaino, respiratorinen asidoosi ja respiratorinen alkaloosi, metabolinen asidoosi ja metabolinen alkaloosi, glukosuria, pyelonefriitti, diabetes insipidus, turvotus ja valkuaisvirtsaisuus (proteinuria), munuaiskivet, valkuaista virtsassa, paleltumat ja hypotermia, lämpökramppi, lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus, hientuotannon puuttuminen, ketoasidoosi, lipoproteiinit ja kolesteroli, laktoosi-intoleranssi, ripuli, ummetus, umpilisäketulehdus, sappikivet, haimatulehdus, ravintoaineiden pilkkoutuminen haiman vajaatoiminnassa, pernisioosi anemia, oksentaminen, maha- ja pohjukaissuolihaava, nielemisvaikeus, hypoksia, hermovaurioiden aiheuttama hengitysvajaus, hengityskeskuksen vajaatoiminta, keuhkolaajentuma, vastasyntyneiden hengitysvaikeusoireyhtymä, kuolleen tilan suurenemisen vaarat, ilmarinta, keuhkoputkitulehdus ja tupakointi, sivuontelotulehdus, elintensiirrot ja immunosuppressiivinen hoito, allergia, autoimmuunisairaudet, immuunikato, hemofilia eli verenvuototauti, K-vitamiinin puute, trombi eli veritulppa, hyytymisen ehkäisy verinäytettä otettaessa, veritulppa ja asetyylisalisyylihappo, trombosytopenia, leukopenia, polysytemia, ikterus, krooniseen munuaissairauteen liittyvä anemia, anemia, veren kohonnut retikulosyyttipitoisuus, hematokriittimääritys, kernikterus, häiriöt verenkierron muutoksissa syntymän jälkeen, imusuonen toimintahäiriöt, keuhkopöhö, ortostaattinen hypotonia, verenkiertosokki, heikentynyt laskimopaluu, suonikohjut, verenpainetauti, heikentynyt sepelvaltimovirtaus, sydämen vajaatoiminta, epänormaalit sydänäänet, sydänglykosidit, rytmihäiriöt, lisälyönnit, sydämen tamponaatio, tyrä, jänteiden kiinnittymiskohtien vammat, lihasatrofia, rasitusvammat, kuolonkankeus (rigor mortis), reisiluunkaulan murtuma, polvivammat, olkaluun sijoiltaanmeno, skolioosi, kannattajanikaman ristisiteen vauriot, krooninen niveltulehdus (nivelreuma), nivelrikko (artroosi), kontraktuura, luunmurtuma, sokeritauti, diabeettiset aineenvaihduntahäiriöt, D3-vitamiinin puute, lisäkilpirauhasen sairaudet, Cushingin oireyhtymä, Addisonin tauti, aldosteronismi, synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta, hankittu kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta, struuma, jodinpuute, aivolisäkekasvaimet, kasvuhormonituotannon häiriöt, taittovirheet, silmänpainetauti eli glaukooma, kaihi, matkapahoinvointi, huimaus, sensorineuraalinen huonokuuloisuus, otoskleroosi, korvatorven ahtautuminen, makuaisti heikkenee iän myötä, asento- ja liikeaistin toiminta tekonivelissä, aisti- ja lihastoiminnan puutos yläraajahermojen vaurioissa, iskias, pistoksen antaminen pakaraan, stressi, biopalaute, parasympaattisen hermoston antagonistit, sympaattisen hermoston agonistit ja antagonistit, isku palleaan, muistinmenetys, psyykkiset sairaudet, afasia, aivojen eri osien vaurioituminen, lobotomia, ojennusrefleksien kliininen tutkiminen, lannepisto (lumbaalipunktio), selkäydinhermojen puudutus, hydrokefalus (vesipää), aivojen kehittyminen, narkoottiset aineet, epänormaali signaalinsiirto hermo-lihasliitoksessa, myeliinikato, jänniteherkkien kanavien salpaus, rintasyöpä, fenyyliketonuria (Föllingin tauti, PKU), syöpä, kertymäsairaudet, ihon läpäiseviä lääkkeitä ja myrkkyjä, palovammat.
Siinäpä ne lyhykäisyydessään. Niistä kun osaa kaikista kertoa mekanismin kera miten toimii terveenä ja miksi näin tässä tapauksessa, niin helppoa on.
Älypään farmasiapelissä olen noussut sivistymättömän tasolta lääketeknikoksi.
Kannattaa kokeilla aina silloin tällöin onko jäänyt mieleen termit ja niiden hallinta.
Farmasian älypää
Suurimpana inhokkiaihepiirinä on tällä hetkellä kaikkien hormonien ja entsyymien osaaminen. Sekä solujen erittämien aineiden hahmottaminen.
Taistelu jatkuu...
torstai 19. joulukuuta 2013
Tsemppitsemppitsemppi
Pääsykokeisiin valmistautumisessa muistettavaa
Aloita lukeminen sinun lähtötasosi perusteella - ei muiden, muista muukin elämä
ja tee lukemisesta hauskaa...
Kaikenlainen opiskeltavan materiaalin parissa puuhastelu on muutenkin hyödyllistä ja vahvistaa asioista jääviä muistijälkiä aivoissa. Siispä alleviivailkaa, tehkää taulukoita, kuvioita, yhteenvetoja laajemmista kokonaisuuksista ja ennen kaikkea niitä muistiinpanoja! Se on paljon hauskempaakin kuin vain yksitoikkoinen hiljainen sivujen kääntely, johon sortuessaan saattaa yhtäkkiä huomata, että on jo hetken aikaa ajatellut kaikkea muuta kuin lukemaansa. Alleviivailu ja muistiinpanojen tekeminen pakottaa miettimään, mikä tekstissä oikeasti on tärkeää ja muistamisen arvoista. Samalla huomaa hyvin, jos ei täysin ymmärrä jotakin asiaa ja voi alkaa selvitellä siihen vastausta vaikkapa googlettamalla.
Harrasta, liiku, tapaa ystäviäsi. Käy viikonloppuisin ulkona, vahtaa telkusta kaikkia erityisen realistisia lääkäri- tai eläinlääkäriohjelmia, kuten Grayn anatomiaa tai mun pääsykoevuoden ehdotonta suosikkia, Housea. Tai ihan mitä tahansa muita ohjelmia!
Todella kannustava blogi: Tassun jälkiä sydämessä
- Asenne ratkaisee aina (nöyrä asenne)
- Lukusuunnitelma
- Työkalut
- Työ ja lepo (oppimiseen menee aikaa; oppimista tapahtuu kaiken aikaa; alitajunta käsittelee tietoa koko ajan ja se tarvitsee siihen aikaa)
- Kertaus - kertaa enemmän kuin luulet olevan tarpeeksi
Aloita lukeminen sinun lähtötasosi perusteella - ei muiden, muista muukin elämä
ja tee lukemisesta hauskaa...
Kaikenlainen opiskeltavan materiaalin parissa puuhastelu on muutenkin hyödyllistä ja vahvistaa asioista jääviä muistijälkiä aivoissa. Siispä alleviivailkaa, tehkää taulukoita, kuvioita, yhteenvetoja laajemmista kokonaisuuksista ja ennen kaikkea niitä muistiinpanoja! Se on paljon hauskempaakin kuin vain yksitoikkoinen hiljainen sivujen kääntely, johon sortuessaan saattaa yhtäkkiä huomata, että on jo hetken aikaa ajatellut kaikkea muuta kuin lukemaansa. Alleviivailu ja muistiinpanojen tekeminen pakottaa miettimään, mikä tekstissä oikeasti on tärkeää ja muistamisen arvoista. Samalla huomaa hyvin, jos ei täysin ymmärrä jotakin asiaa ja voi alkaa selvitellä siihen vastausta vaikkapa googlettamalla.
Harrasta, liiku, tapaa ystäviäsi. Käy viikonloppuisin ulkona, vahtaa telkusta kaikkia erityisen realistisia lääkäri- tai eläinlääkäriohjelmia, kuten Grayn anatomiaa tai mun pääsykoevuoden ehdotonta suosikkia, Housea. Tai ihan mitä tahansa muita ohjelmia!
Todella kannustava blogi: Tassun jälkiä sydämessä
maanantai 16. joulukuuta 2013
Kivennäisaineen ja hivenaineen ero
Kivennäisaine on ruoan mukana saatava alkuaine.
Kivennäisaineet ovat ne alkuaineet, jotka jäävät tuhkaan,
kun esimerkiksi kudos tai ruoka poltetaan.
Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisaineisiin ja mikrokivennäisaineisiin.
Hivenaineet kuuluvat mikrokivennäisiin.
Ihmiskeho tarvitsee eri arvioiden mukaan 12–16:ta eri kivennäisainetta ravinnosta, kolmenlaisiin tehtäviin:
Ca, P, Na, K, Cl, S.
Hivenaineiden tarve on alle 100 mg päivässä.
Cr, Co, Cu, F, I, Mg, Mo, Zn, Si, Sn
Hivenaine on elimistölle tarpeellinen alkuaine, jota on elimistössä vähemmän kuin 0,01% kudoksen kuivapainosta.
Eli hivenaine on kivennäisaine, mikrokivennäisaine.
Kivennäisaineet ovat ne alkuaineet, jotka jäävät tuhkaan,
kun esimerkiksi kudos tai ruoka poltetaan.
Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisaineisiin ja mikrokivennäisaineisiin.
Hivenaineet kuuluvat mikrokivennäisiin.
Ihmiskeho tarvitsee eri arvioiden mukaan 12–16:ta eri kivennäisainetta ravinnosta, kolmenlaisiin tehtäviin:
- Kudosten rakennusaineiksi (kalsium, fosfori, magnesium ja rikki)
- Kudosten ja kudosnesteen osmoottisen paineen (solujännite) ja kalvojen läpäisyvyyden säätelyyn (natrium, kalium, kloori, kalsium ja magnesium)
- Katalyyteiksi entsyymi- ja hormonisäätelyyn (rauta, koboltti, sinkki, mangaani, molybdeeni ja seleeni)
Ca, P, Na, K, Cl, S.
Hivenaineiden tarve on alle 100 mg päivässä.
Cr, Co, Cu, F, I, Mg, Mo, Zn, Si, Sn
Hivenaine on elimistölle tarpeellinen alkuaine, jota on elimistössä vähemmän kuin 0,01% kudoksen kuivapainosta.
Eli hivenaine on kivennäisaine, mikrokivennäisaine.
Muistin parantaminen
Eli kalenteri, rasvahapot ja hivenaineet, liikunta ja asenne.
Kynä ja paperi
- muistilaput
- kalenteri
Kemiallinen lisäys:
EPA:n ja DHA:n yhteismäärä 1 gramma (1000 mg) päivässä.
- dokosaheksaeenihappo
- eikosapentaeenihappo
- alfalipoiinihappo 100 mg päivässä
- fosfoseriini 200-300 mg päivässä
- gotu kola
- aswagandha
- Ginkgo Biloba
- ginseng
- B12-vitamiini
- D-vitamiini
- C-vitamiini
D-vitamiini vaikuttaa ydinreseptorien toimintaan aivojen gliasoluissa ja neuroneissa, osallistuu neurotrooppisten faktorien biosynteesiin, aivojen hermokasvutekijän eli BDNF:n toimintaan, serotoniinin ja melatoniinin aineenvaihduntaan sekä typpioksidisynteesiin. Riittävä D-vitamiinin saanti lisää antioksidanttiglutationia aivoissa, joka kuljettaa haitallisia raskasmetalleja pois aivoista.
C-vitamiini! Aivoissa on hyvin runsaasti C-vitamiinia, enemmän kuin missään muussa elimessä lukuu nottamatta lisämunuaista. Se osallistuu mm. välittäjäaineiden toimintaan ja sitä tarvitaan dopamiinin muuttamisessa noradrenaliiniksi. Ei siis ole ihme, että C-vitamiini vaikuttaa vahvasti psyykkisiin toimintoihimme.
Aktiviteetit:
- musiikin kuuntelu
- liikunta
- kielten opiskelu
- kirjojen lukeminen
- sosiaalinen elämä
Musiikin kuuntelu aktivoi laajalti hermoverkkoa ja vaikuttaa vireystilaan, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja tunteisiin. Jos liikunta ja musiikki yhdistyvät, aivoalueiden yhteistyö kehittyy. Aivot muovautuvat uusien taitojen oppimista varten. Yhdessä musiikki ja liikunta estävät masennusta ja parantavat stressin sietoa.
Vieraan kielen oppiminen ylläpitää joustavuutta ja henkistä toimintakykyä. Yhdistä opiskeluun lukeminen. Juonellisia kirjoja lukiessa aivot luovat mielikuvia ja tapahtumaketjuja, jolloin tulee käytettyä useita aivojen alueita. Aivot saavat tekemistä, kun ne yhdistelevät uutta ja aiemmin hankittua tietoa. Vielä paremmin aivot aktivoituvat, jos keskustelee lukemastaan muiden kanssa.
Vilkas sosiaalinen elämä vahvistaa aivojen hermoverkostoja. Hermosolujen välille rakentuu uusia yhteyksiä, sillä porukassa joutuu huomioimaan erilaisia mielipiteitä ja käyttämään aistejaan monipuolisesti.
Bodaa aivosi kuntoon
Mahtava psykologian opettajan blogi oppimisesta
Jos uskot, että et voi oppia, tämä uskomuksesi tulee oppimisen esteeksi.
Jos uskot, että virheet ovat vaarallisia, tämä uskomuksesi tekee niistä sinulle uhkan.
Jos uskot, että mikään ponnistelu ei kuitenkaan parantaisi tilannettasi, et ponnistele, eikä tilanne parane.
Jos uskot, ettei ajatuksillasi tai sinulla itselläsi ole arvoa, piiloudut, eikä kukaan tiedä, mitä sinä voisit olla.
Ole varovainen sen suhteen, mitä uskot lujasti.
Katseesi ja voimasi suuntautuvat sen mukaisesti.
Usko siihen, että olet oppimiskykyinen ja kehittyvä.
Usko siihen, että virheet ovat oppaita ja neuvonantajia.
Usko siihen, että ponnistelu kannattaa.
Usko siihen, että olet arvokas ja että voit ajatella.
Opiskeluun oppia
Kynä ja paperi
- muistilaput
- kalenteri
Kemiallinen lisäys:
EPA:n ja DHA:n yhteismäärä 1 gramma (1000 mg) päivässä.
- dokosaheksaeenihappo
- eikosapentaeenihappo
- alfalipoiinihappo 100 mg päivässä
- fosfoseriini 200-300 mg päivässä
- gotu kola
- aswagandha
- Ginkgo Biloba
- ginseng
- B12-vitamiini
- D-vitamiini
- C-vitamiini
D-vitamiini vaikuttaa ydinreseptorien toimintaan aivojen gliasoluissa ja neuroneissa, osallistuu neurotrooppisten faktorien biosynteesiin, aivojen hermokasvutekijän eli BDNF:n toimintaan, serotoniinin ja melatoniinin aineenvaihduntaan sekä typpioksidisynteesiin. Riittävä D-vitamiinin saanti lisää antioksidanttiglutationia aivoissa, joka kuljettaa haitallisia raskasmetalleja pois aivoista.
C-vitamiini! Aivoissa on hyvin runsaasti C-vitamiinia, enemmän kuin missään muussa elimessä lukuu nottamatta lisämunuaista. Se osallistuu mm. välittäjäaineiden toimintaan ja sitä tarvitaan dopamiinin muuttamisessa noradrenaliiniksi. Ei siis ole ihme, että C-vitamiini vaikuttaa vahvasti psyykkisiin toimintoihimme.
Aktiviteetit:
- musiikin kuuntelu
- liikunta
- kielten opiskelu
- kirjojen lukeminen
- sosiaalinen elämä
Musiikin kuuntelu aktivoi laajalti hermoverkkoa ja vaikuttaa vireystilaan, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja tunteisiin. Jos liikunta ja musiikki yhdistyvät, aivoalueiden yhteistyö kehittyy. Aivot muovautuvat uusien taitojen oppimista varten. Yhdessä musiikki ja liikunta estävät masennusta ja parantavat stressin sietoa.
Vieraan kielen oppiminen ylläpitää joustavuutta ja henkistä toimintakykyä. Yhdistä opiskeluun lukeminen. Juonellisia kirjoja lukiessa aivot luovat mielikuvia ja tapahtumaketjuja, jolloin tulee käytettyä useita aivojen alueita. Aivot saavat tekemistä, kun ne yhdistelevät uutta ja aiemmin hankittua tietoa. Vielä paremmin aivot aktivoituvat, jos keskustelee lukemastaan muiden kanssa.
Vilkas sosiaalinen elämä vahvistaa aivojen hermoverkostoja. Hermosolujen välille rakentuu uusia yhteyksiä, sillä porukassa joutuu huomioimaan erilaisia mielipiteitä ja käyttämään aistejaan monipuolisesti.
Bodaa aivosi kuntoon
“Oppimisessa on kysymys asenteesta eikä kyvykkyydestä.”
Tri Georgi Lozanov
Mahtava psykologian opettajan blogi oppimisesta
Jos uskot, että et voi oppia, tämä uskomuksesi tulee oppimisen esteeksi.
Jos uskot, että virheet ovat vaarallisia, tämä uskomuksesi tekee niistä sinulle uhkan.
Jos uskot, että mikään ponnistelu ei kuitenkaan parantaisi tilannettasi, et ponnistele, eikä tilanne parane.
Jos uskot, ettei ajatuksillasi tai sinulla itselläsi ole arvoa, piiloudut, eikä kukaan tiedä, mitä sinä voisit olla.
Ole varovainen sen suhteen, mitä uskot lujasti.
Katseesi ja voimasi suuntautuvat sen mukaisesti.
Usko siihen, että olet oppimiskykyinen ja kehittyvä.
Usko siihen, että virheet ovat oppaita ja neuvonantajia.
Usko siihen, että ponnistelu kannattaa.
Usko siihen, että olet arvokas ja että voit ajatella.
Opiskeluun oppia
torstai 28. marraskuuta 2013
Muisti ei kulu ja sitä pitää käyttää ja kehittää
Muutama pohtimus muistista, miten sitä kehittää ja miten siihen suhtautua.
Aloitamme aivoista...
Aivo koostuu muistijärjestelmistä.
Tai toisin sanoen, muisti on aivojärjestelmien kokonaisuus,
jossa sen eri osat vasta muodostavat ihmisen muistin .
Mikä on muistijärjestelmä?
Muistia voi hyvin kutsua muistijärjestelmäksi, koska muistilla ei ole mitään tiettyä paikkaa aivoissa.
Muistijärjestelmien jaettavuus:
Lyhytkestoinen muisti, työmuisti, (ns. semanttinen koodaus). Tiedot tallentuvat joko mielikuvina tai merkityssisältöinä. Kertaaminen ja aineiston merkityksellisyys edistävät tiedon pidempiaikaista varastoitumista. Lyhytkestoiseen muistiin voi tallentua monimutkaisiakin kokonaisuuksia jos muistettavat asiat ovat jollakin tavalla tuttuja tai semanttisesti yhteneväisiä. Ylläpitokertailun avulla tietoa voidaan säilyttää lyhytkestoisessa muistissa pidempään.
Pitkäkestoinen säilömuisti = tiedon varasto. Muistin kapasiteetti suuri; lähes kaikki sinne saapunut aines varastoituu; voi säilyä siellä koko eliniän; perustana ovat aivoissa syntyneet rakenteelliset ja kemialliset muutokset. Tiedon tallennuksessa oleellisinta on yksilön tapa käsitellä tietoa. Ns. syväprosessoidut tiedot säilyvät parhaiten
Mikä on aivojärjestelmä?
Keskeisimmät osat
1. ISOAIVOT
"Aivokuori (cortex) (isoaivojen uloin kerros, 3 mm) vastaa älyllisistä toiminnoista;
Otsalohko vastaa puheen tuottamisesta ja tunteiden ja ajatusten säätelemisestä.
Päälaenlohko ottaa vastaan ja säätelee elimistöstä saapuvia ärsykkeitä.
Ohimolohkolla hakee ja järjestää otsalohkoon saapunutta informaatiota (muistijälki).
Takaraivolohko käsittelee näköaistin välittämää informaatiota."
2. AIVOKURKIAINEN (yhdistää nämä neljä aivolohkoa toisiinsa)
3. AIVORUNKO (yhdistää aivot ja selkäytimen) väliaivot, keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke
4. PIKKUAIVOT (lihasliikkeiden säätely)
5. LIMBINEN JÄRJESTELMÄ (tunteiden ja motivaation säätely)
muisti = henkinen työkalu
muisti = prosessi = vastaanotto + tallennus + mieleenpalautus
fysikaalisia + kemiallisia + sähköisiä ilmiöitä --> havaintotodellisuus
Solutasolla oppiminen on aivojen hermoverkkojen uudelleen järjestäytymistä.
Lähde
Huumoria? Läpileikkaus miessukupuolen aivoista...
Miten kehittää muistia aivojen kannalta?
Visualisointi, kertaus, keskittyminen. uni.
Visualisointi laajentaa mielen kapasiteettia ja tehoa. Asian kirjoittaminen tehostaa muistamista, vaikket koskaan katsoisin jälkikäteen muistiinpanojasi. Piirrä opittavaan asiaan liittyviä kuvia. Visualisointi kohottaa kykyä muistaa ja ymmärtää – se konkretisoi abstraktia informaatiota.
Kertaa asia mielessäsi kerran tunnissa, kerran kolmessa tunnissa, sitten kerran päivässä. “Kertaus on opintojen äiti”, kertaus on oppimisen kannalta arvokasta, kun pyritään monimutkaisen asian täyteen oppimiseen ja osaamiseen.
Keskittymistä ja aivojen kapasiteettia vaativat haasteet ylläpitävät aivojen kyvykkyyttä.
Lähde
Aivo-opas
Väitetään, että oppiminen nopeutuu musiikin avulla jopa 25-kertaiseksi!
Miten suhtautua muistiin?
Muistiaineksen säilymistä edesauttaa sen aktiivinen käyttö elämän varrella.
Hei, mitä se semanttinen koodaus on? No lo sé.
Aalto-yliopiston hellä ja huomaavainen opiskelutaitopaketti.
Tavoitteiden asettaminen! Jupii! Opinto-oppaaseen tutustuminen! Jipii!
Aikataulutus! Jei!
Muista! Fiilispohja on erittäin huono vaihtoehto! Liian suurisuuntaisten ja epämääräisten taivoitteiden vaara!
Konkreettiset päivittäiset opiskelutavoitteet ja niiden toteutumat tulisivat olla yliopisto-opiskelijalla ylöskirjattuja. Näin opiskelijalla on mahdollisuus tarkastella omaa opiskeluaan kokonaisuutena ja toimia oman opiskelunsa palautteen hallitsijana. Jos opiskelun toteutumia ei kirjaa ylös, on vaara, että omaa toimintaa arvioidaan paljolti fiilispohjalta. Tämä on huono asia, jos fiilispohjainen arvio sattuu olemaan liian kriittinen tai selkeästi ylioptimistinen. Joka tapauksessa ihmisen muisti on varsin rajallinen, joten jos oma opiskeluhistoria on todennettavissa vain oman muistin avulla, on kuva omasta opiskeluhistoriasta lähes aina varsin rajoittunut.
Korkeakouluopinnoissa karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että itsenäiseen työskentelyyn menee vähintään sen verran aikaa viikossa kuin kyseisellä kurssilla on ohjattua opetusta.
Tiedon ylläpito työmuistissa onkin edellytys ajattelulle, päättelylle, oppimiselle ja ongelmanratkaisulle.
Jotta voimme käsitellä säilömuistissa olevia asioita tai saada uusia muistijälkiä säilömuistiin, on meidän käsiteltävä asioita ensin rajoitetussa työmuistissa. Oppimisen syvällisyydellä voidaan vaikuttaa siihen, että asioita on helpompi palauttaa mieleen ja hakea säilömuistista. Muistamista ja oppimisista siis parantaa se, että olemme analysoineet materiaalin merkityksiä. Mekaaninen toistaminen tai mekaaninen kertaus eivät ole niin tehokkaita tapoja muistamisen kannalta kuin asian liittäminen mielekkääseen yhteyteen tai yhteyksien luominen muihin asioihin. Parhaiten opimme ja muistamme asioita kun pyrimme jo oppimishetkellä miettimään asioille sovellusesimerkkejä. Tätä voi hyödyntää erityisesti silloin, kun on hyödyllistä ymmärtää kokonaisuuksia ja soveltaa oppimaansa asiaa. Tällöin voi jo tenttiä lukiessa pohtia, mihin jo osaamiini asioihin opeteltava asia liittyy, mihin opeteltavaa asiaa voitaisiin soveltaa jne
Omaa oppimista kannattaa ja voi kehittää. Kun säätelet omaa oppimistasi, joudut tarkastelemaan omaa oppimisprosessia ikään kuin ulkopuolisen silmin. Tärkeintä ei ole se, että opiskelet juuri jollain tavalla, vaan se, että tarkkailet tietoisesti omaa opiskeluasi ja pyrit tietoisesti vaikuttamaan omaan oppimiseesi. Kun tarkastelet omaa toimintaasi etkä vain toimi ajattelematta, voit kehittyä oppijana.
Ymmärtävään oppimiseen pyrittäessä teksti tulisikin lukea kolmeen kertaan, jotta ymmärtävän oppimisen vähimmäisedellytykset täyttyisivät. Ideaalitilanteessa ymmärtävään lukemiseen liittyy ainakin kolme lukemisen vaihetta, jotka ovat:
1) teoksen silmäily
2) huolellinen lukeminen muistiinpanoja tehden
3) kertaaminen
(Karjalainen & Alha ym. 2003)
Muistiinpanojen teho perustuu kahteen asiaan:
1) muistiinpanojen kirjoittaminen ohjaa ajatteluamme ja antaa mahdollisuuden muokata ja pohtia opiskeltavaa asiaa
2) muistiinpanojen tekeminen tarjoaa mahdollisuuden palata opiskeltavaan asiaan myöhemmin
(Lindblom-Ylänne ym. 2001)
Tietoa muokkaavien ja jäsentävien muistiinpanojen on osoitettu olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen tentissä kuin pelkkien yksittäisten sanojen tai fraasien kopioimisen.
Kertaaminen auttaa tiedon prosessoimisessa ja edistää opittavan asian muistamista. Usein opiskelijat varaavat liian vähän aikaa kertaukselle, mikä on seurausta siitä, että tenttiin lukeminen on aloitettu liian myöhään.
Usko omiin onnistumisen mahdollisuuksiin on olennainen osa yliopisto-opiskelussa.
Jos lukemisesi ei suju, kokeile rohkeasti erilaisia opiskeluympäristöjä. Kokeile myös sekä yksin opiskelua että ryhmässä tai pareittain työskentelyä. Kun huomaat jonkin tilan sopivaksi tai jonkin pienryhmän opiskelua tukevaksi, mieti voisiko tällä samalla porukalla tehdä jonkin toisenkin kurssin...
1) Onko opiskelu sinulle tärkeä asia? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja miksi?
2) Ovatko vaatimuksesi itseäsi kohtaan realistiset?
5) Millainen on asenteesi opiskelua kohtaan? Voisiko asenteesi olla rakentavampi?
6) Opiskeletko keskittyneenä? Pidätkö riittävästi taukoja opiskellessa?
5) Onko ympäristö, jossa opiskelet itsenäisesti oppimista tukeva? Miten voisit muokata ympäristöäsi opiskelulle sopivammaksi?
4) Opiskeletko asioita itsellesi sopivaan vuorokaudenaikaan?
Motivoituneella mielentilalla on vaikutusta oppimisen muihin osa-alueisiin kuten muistiin, keskittymiskykyyn, asenteeseen, oppimistekniikoihin, aktivaatiotasoon ja tiedon prosessointiin. Motivoitunut opiskelija jaksaa ponnistella myös vaikeilta tuntuvien asioiden parissa. Motivaatiota heikentävät erilaiset tekijät kuten kilpailevat intressit. Tällaisia tekijöitä voivat olla työssä käyminen tai liian monet ja aikaa vievää harrastukset. Itselle asetetut tiukat kriteerit menestymisen suhteen voivat olla heikentämässä motivaatiota (ks. alla oleva kuva).
Näin järjestät itsellesi hyvän opiskeluympäristön:
Aloitamme aivoista...
Aivo koostuu muistijärjestelmistä.
Tai toisin sanoen, muisti on aivojärjestelmien kokonaisuus,
jossa sen eri osat vasta muodostavat ihmisen muistin .
Mikä on muistijärjestelmä?
Muistia voi hyvin kutsua muistijärjestelmäksi, koska muistilla ei ole mitään tiettyä paikkaa aivoissa.
Muistijärjestelmien jaettavuus:
- sensorinen muisti (aistimuisti)
- lyhytkestoinen muisti (työmuisti)
- pitkäkestoinen muisti (säilömuisti)
Lyhytkestoinen muisti, työmuisti, (ns. semanttinen koodaus). Tiedot tallentuvat joko mielikuvina tai merkityssisältöinä. Kertaaminen ja aineiston merkityksellisyys edistävät tiedon pidempiaikaista varastoitumista. Lyhytkestoiseen muistiin voi tallentua monimutkaisiakin kokonaisuuksia jos muistettavat asiat ovat jollakin tavalla tuttuja tai semanttisesti yhteneväisiä. Ylläpitokertailun avulla tietoa voidaan säilyttää lyhytkestoisessa muistissa pidempään.
Pitkäkestoinen säilömuisti = tiedon varasto. Muistin kapasiteetti suuri; lähes kaikki sinne saapunut aines varastoituu; voi säilyä siellä koko eliniän; perustana ovat aivoissa syntyneet rakenteelliset ja kemialliset muutokset. Tiedon tallennuksessa oleellisinta on yksilön tapa käsitellä tietoa. Ns. syväprosessoidut tiedot säilyvät parhaiten
Mikä on aivojärjestelmä?
Keskeisimmät osat
1. ISOAIVOT
"Aivokuori (cortex) (isoaivojen uloin kerros, 3 mm) vastaa älyllisistä toiminnoista;
Otsalohko vastaa puheen tuottamisesta ja tunteiden ja ajatusten säätelemisestä.
Päälaenlohko ottaa vastaan ja säätelee elimistöstä saapuvia ärsykkeitä.
Ohimolohkolla hakee ja järjestää otsalohkoon saapunutta informaatiota (muistijälki).
Takaraivolohko käsittelee näköaistin välittämää informaatiota."
2. AIVOKURKIAINEN (yhdistää nämä neljä aivolohkoa toisiinsa)
3. AIVORUNKO (yhdistää aivot ja selkäytimen) väliaivot, keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke
4. PIKKUAIVOT (lihasliikkeiden säätely)
5. LIMBINEN JÄRJESTELMÄ (tunteiden ja motivaation säätely)
muisti = henkinen työkalu
muisti = prosessi = vastaanotto + tallennus + mieleenpalautus
fysikaalisia + kemiallisia + sähköisiä ilmiöitä --> havaintotodellisuus
Solutasolla oppiminen on aivojen hermoverkkojen uudelleen järjestäytymistä.
Lähde
Huumoria? Läpileikkaus miessukupuolen aivoista...
Miten kehittää muistia aivojen kannalta?
Visualisointi, kertaus, keskittyminen. uni.
Visualisointi laajentaa mielen kapasiteettia ja tehoa. Asian kirjoittaminen tehostaa muistamista, vaikket koskaan katsoisin jälkikäteen muistiinpanojasi. Piirrä opittavaan asiaan liittyviä kuvia. Visualisointi kohottaa kykyä muistaa ja ymmärtää – se konkretisoi abstraktia informaatiota.
Kertaa asia mielessäsi kerran tunnissa, kerran kolmessa tunnissa, sitten kerran päivässä. “Kertaus on opintojen äiti”, kertaus on oppimisen kannalta arvokasta, kun pyritään monimutkaisen asian täyteen oppimiseen ja osaamiseen.
Keskittymistä ja aivojen kapasiteettia vaativat haasteet ylläpitävät aivojen kyvykkyyttä.
Lähde
Aivo-opas
Väitetään, että oppiminen nopeutuu musiikin avulla jopa 25-kertaiseksi!
Miten suhtautua muistiin?
Muistiaineksen säilymistä edesauttaa sen aktiivinen käyttö elämän varrella.
Hei, mitä se semanttinen koodaus on? No lo sé.
Aalto-yliopiston hellä ja huomaavainen opiskelutaitopaketti.
Tavoitteiden asettaminen! Jupii! Opinto-oppaaseen tutustuminen! Jipii!
Aikataulutus! Jei!
Muista! Fiilispohja on erittäin huono vaihtoehto! Liian suurisuuntaisten ja epämääräisten taivoitteiden vaara!
Konkreettiset päivittäiset opiskelutavoitteet ja niiden toteutumat tulisivat olla yliopisto-opiskelijalla ylöskirjattuja. Näin opiskelijalla on mahdollisuus tarkastella omaa opiskeluaan kokonaisuutena ja toimia oman opiskelunsa palautteen hallitsijana. Jos opiskelun toteutumia ei kirjaa ylös, on vaara, että omaa toimintaa arvioidaan paljolti fiilispohjalta. Tämä on huono asia, jos fiilispohjainen arvio sattuu olemaan liian kriittinen tai selkeästi ylioptimistinen. Joka tapauksessa ihmisen muisti on varsin rajallinen, joten jos oma opiskeluhistoria on todennettavissa vain oman muistin avulla, on kuva omasta opiskeluhistoriasta lähes aina varsin rajoittunut.
Korkeakouluopinnoissa karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että itsenäiseen työskentelyyn menee vähintään sen verran aikaa viikossa kuin kyseisellä kurssilla on ohjattua opetusta.
Jotta voimme käsitellä säilömuistissa olevia asioita tai saada uusia muistijälkiä säilömuistiin, on meidän käsiteltävä asioita ensin rajoitetussa työmuistissa. Oppimisen syvällisyydellä voidaan vaikuttaa siihen, että asioita on helpompi palauttaa mieleen ja hakea säilömuistista. Muistamista ja oppimisista siis parantaa se, että olemme analysoineet materiaalin merkityksiä. Mekaaninen toistaminen tai mekaaninen kertaus eivät ole niin tehokkaita tapoja muistamisen kannalta kuin asian liittäminen mielekkääseen yhteyteen tai yhteyksien luominen muihin asioihin. Parhaiten opimme ja muistamme asioita kun pyrimme jo oppimishetkellä miettimään asioille sovellusesimerkkejä. Tätä voi hyödyntää erityisesti silloin, kun on hyödyllistä ymmärtää kokonaisuuksia ja soveltaa oppimaansa asiaa. Tällöin voi jo tenttiä lukiessa pohtia, mihin jo osaamiini asioihin opeteltava asia liittyy, mihin opeteltavaa asiaa voitaisiin soveltaa jne
Omaa oppimista kannattaa ja voi kehittää. Kun säätelet omaa oppimistasi, joudut tarkastelemaan omaa oppimisprosessia ikään kuin ulkopuolisen silmin. Tärkeintä ei ole se, että opiskelet juuri jollain tavalla, vaan se, että tarkkailet tietoisesti omaa opiskeluasi ja pyrit tietoisesti vaikuttamaan omaan oppimiseesi. Kun tarkastelet omaa toimintaasi etkä vain toimi ajattelematta, voit kehittyä oppijana.
Ymmärtävään oppimiseen pyrittäessä teksti tulisikin lukea kolmeen kertaan, jotta ymmärtävän oppimisen vähimmäisedellytykset täyttyisivät. Ideaalitilanteessa ymmärtävään lukemiseen liittyy ainakin kolme lukemisen vaihetta, jotka ovat:
1) teoksen silmäily
2) huolellinen lukeminen muistiinpanoja tehden
3) kertaaminen
(Karjalainen & Alha ym. 2003)
Muistiinpanojen teho perustuu kahteen asiaan:
1) muistiinpanojen kirjoittaminen ohjaa ajatteluamme ja antaa mahdollisuuden muokata ja pohtia opiskeltavaa asiaa
2) muistiinpanojen tekeminen tarjoaa mahdollisuuden palata opiskeltavaan asiaan myöhemmin
(Lindblom-Ylänne ym. 2001)
Tietoa muokkaavien ja jäsentävien muistiinpanojen on osoitettu olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen tentissä kuin pelkkien yksittäisten sanojen tai fraasien kopioimisen.
Kertaaminen auttaa tiedon prosessoimisessa ja edistää opittavan asian muistamista. Usein opiskelijat varaavat liian vähän aikaa kertaukselle, mikä on seurausta siitä, että tenttiin lukeminen on aloitettu liian myöhään.
Usko omiin onnistumisen mahdollisuuksiin on olennainen osa yliopisto-opiskelussa.
Jos lukemisesi ei suju, kokeile rohkeasti erilaisia opiskeluympäristöjä. Kokeile myös sekä yksin opiskelua että ryhmässä tai pareittain työskentelyä. Kun huomaat jonkin tilan sopivaksi tai jonkin pienryhmän opiskelua tukevaksi, mieti voisiko tällä samalla porukalla tehdä jonkin toisenkin kurssin...
1) Onko opiskelu sinulle tärkeä asia? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja miksi?
2) Ovatko vaatimuksesi itseäsi kohtaan realistiset?
5) Millainen on asenteesi opiskelua kohtaan? Voisiko asenteesi olla rakentavampi?
6) Opiskeletko keskittyneenä? Pidätkö riittävästi taukoja opiskellessa?
5) Onko ympäristö, jossa opiskelet itsenäisesti oppimista tukeva? Miten voisit muokata ympäristöäsi opiskelulle sopivammaksi?
4) Opiskeletko asioita itsellesi sopivaan vuorokaudenaikaan?
Motivoituneella mielentilalla on vaikutusta oppimisen muihin osa-alueisiin kuten muistiin, keskittymiskykyyn, asenteeseen, oppimistekniikoihin, aktivaatiotasoon ja tiedon prosessointiin. Motivoitunut opiskelija jaksaa ponnistella myös vaikeilta tuntuvien asioiden parissa. Motivaatiota heikentävät erilaiset tekijät kuten kilpailevat intressit. Tällaisia tekijöitä voivat olla työssä käyminen tai liian monet ja aikaa vievää harrastukset. Itselle asetetut tiukat kriteerit menestymisen suhteen voivat olla heikentämässä motivaatiota (ks. alla oleva kuva).
Motivoitumisen moottorina voivat toimia:
- selkeät ja saavutettavat tavoitteet
- mielikuvat tavoitteiden saavuttamisesta
- suunniteltu ajankäyttö
- määritelty viikoittainen opiskeluaika
- opiskeluajan erottaminen vapaa-ajasta
- tietoinen asenteen muuttaminen, myönteisyys
- itsensä palkitseminen
- opiskelu ryhmässä
- syventyminen asiaan - innostus syntyy usein asiasta enemmän tietäessä
Näin järjestät itsellesi hyvän opiskeluympäristön:
- Ei liikaa kilpailevia virikkeitä samassa tilassa
- Hyvä työskentelyasento
- Lämpötila: lämmin vai viileä
- Äänet: hiljaisuus tai taustamusiikki
- Sulje tietokone, jos et tarvitse sitä
- Poista työpöydältä kaikki ylimääräinen tavara
maanantai 11. marraskuuta 2013
Qué tipo de comida me gusta
Me encanta la cocina peruana. Yo visité en una gran fiesta de la gastonomía peruana en Lima este año en septiembre. Mistura 2013 estuvo situado en una explanada frente al mar en 11 hectáreas repletas de restaurantes, huariques y carretillas. La feria ha contado con 12 mundos: las Brasas, el Cebiche, el Anticucho, el Andino, el Amazónico, el Oriental, el Norteñom el Sureño, los Sánguches, las Tabernas y Bares y los Líquidos. Mi platos favoritos de la cocina peruana son cebiche (un pescado crudo aderezado en limón, cebolla, sal, ají limo y pimienta), causa rellena de pollo (a base papas amarilla, ají verde y un maíz peruano), ají de gallina (caldo, ají verde, leche y con papas amarillas, aceituna, arroz y huevo duro), rocoto relleno (un rocoto, un fruto similar al ají, carne y otros ingredientes por ejemplo mariscos), chancho al palo qué es el plato más vendido de Mistura (ají panca, anis, comino, lechón, ajo, aceite, sal, jugo de limón) y anticuchos (de crazón de res). No me gustan el cuy y los choritos. Mi bebidas favoritas son chicha morada que es el maíz, jugo de lúcuma sin leche y una bebida alcohólica, Pisco. No me gustan las cervezas del Perú (Cristal, Pilsen, Cusqueña) o Inka Cola tampóco que tiene un sabor dulce y un color amarillo-dorado. Para mi es sólo un agua con demasiado azúcar. En casa en Finlandia suelo cocinar todos los días. Prefiero cocinar platos finlandeses para mi hijos. A dónde fueres, haz lo que vieres.
Vocabulario
(f) explanada = aukio, tasoitettu alue
(f) hectárea = hehtaari
(m) huarique = arkikielinen, merkitys suoja, piilo, kätkö
(m) carretilla = kottikärryt, ostoskärryt
(f) feria = markkinat, messut, juhla
*contar (con) = koostua
(f) brasa = hiillos
(m) sánguche = voileipä
(f) taberna = pubi, kapakka
(m) líquido = neste
crudo = raaka
*aderezar = maustaa
causa = puré de papas con ají amarillo y limón, acompañado de lechugas y aceitunas, que se come frío como entrada
relleno, -a = täyte
pcadillo sazonado de carne, hierbas u otros ingredientes, con que se llenan tripas, aves, hortalizas, etc.
ají = chilipippuri
pimiento
(f) gallina = kana
(m) caldo = liemi
(m) aceite = oliiviöljy
(f) aceituna = oliivi
huevo duro = kovaksi keitetty muna
rocoto = 1. m. Perú. Planta herbácea de la familia de las Solanáceas que da un fruto grande, de color rojo, verde o amarillo y muy picante.
Me encanta la cocina peruana. Yo visité en una gran fiesta de la gastonomía peruana en Lima este año en septiembre. Mistura 2013 estuvo situado en una explanada frente al mar en 11 hectáreas repletas de restaurantes, huariques y carretillas. La feria ha contado con 12 mundos: las Brasas, el Cebiche, el Anticucho, el Andino, el Amazónico, el Oriental, el Norteñom el Sureño, los Sánguches, las Tabernas y Bares y los Líquidos. Mi platos favoritos de la cocina peruana son cebiche (un pescado crudo aderezado en limón, cebolla, sal, ají limo y pimienta), causa rellena de pollo (a base papas amarilla, ají verde y un maíz peruano), ají de gallina (caldo, ají verde, leche y con papas amarillas, aceituna, arroz y huevo duro), rocoto relleno (un rocoto, un fruto similar al ají, carne y otros ingredientes por ejemplo mariscos), chancho al palo qué es el plato más vendido de Mistura (ají panca, anis, comino, lechón, ajo, aceite, sal, jugo de limón) y anticuchos (de crazón de res). No me gustan el cuy y los choritos. Mi bebidas favoritas son chicha morada que es el maíz, jugo de lúcuma sin leche y una bebida alcohólica, Pisco. No me gustan las cervezas del Perú (Cristal, Pilsen, Cusqueña) o Inka Cola tampóco que tiene un sabor dulce y un color amarillo-dorado. Para mi es sólo un agua con demasiado azúcar. En casa en Finlandia suelo cocinar todos los días. Prefiero cocinar platos finlandeses para mi hijos. A dónde fueres, haz lo que vieres.
Vocabulario
(f) explanada = aukio, tasoitettu alue
(f) hectárea = hehtaari
(m) huarique = arkikielinen, merkitys suoja, piilo, kätkö
(m) carretilla = kottikärryt, ostoskärryt
(f) feria = markkinat, messut, juhla
*contar (con) = koostua
(f) brasa = hiillos
(m) sánguche = voileipä
(f) taberna = pubi, kapakka
(m) líquido = neste
crudo = raaka
*aderezar = maustaa
causa = puré de papas con ají amarillo y limón, acompañado de lechugas y aceitunas, que se come frío como entrada
relleno, -a = täyte
pcadillo sazonado de carne, hierbas u otros ingredientes, con que se llenan tripas, aves, hortalizas, etc.
ají = chilipippuri
pimiento
(f) gallina = kana
(m) caldo = liemi
(m) aceite = oliiviöljy
(f) aceituna = oliivi
huevo duro = kovaksi keitetty muna
rocoto = 1. m. Perú. Planta herbácea de la familia de las Solanáceas que da un fruto grande, de color rojo, verde o amarillo y muy picante.
(m) fruto = hedelmä; vihannes; tuote
chancho al palo = sikaa
palo = puumateriaali ym tarkoitukset
lechón = maitoporsas
(m) ajo = valkosipuli
(m) repleto, -s, -a, -as = täysi / täynnä
palo = puumateriaali ym tarkoitukset
lechón = maitoporsas
(m) ajo = valkosipuli
(m) repleto, -s, -a, -as = täysi / täynnä
tiistai 5. marraskuuta 2013
Gramática
Tänään kertaan espanjan kieliopit, joita en ole käynyt tarpeeksi riemulla läpi syksyn aikana.
Persoonapronominit. Mitä ne ovat? Asemosanoja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä. Muita pronomineja: demonstratiivipronominit (tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne), interrogatiivipronominit (kuka, mikä, kumpi, ken), relatiivipronominit (joka, mikä), refleksiivipronomini (itse), ...
Mitä ovat artikkelit?
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Artikkeli voi ilmaista esimerkiksi käytetäänkö substantiivia yleisessä vai erityisessä merkityksessä. Artikkelista käy usein myös ilmi sanan kieliopillinen suku, mikä saattaa vaikuttaa sanan merkitykseen
Artikkelin sijainti: sijoitetaan tavallisesti substantiivin eteen.
Monissa kielissä esiintyy kaksi artikkelityyppiä, määräinen artikkeli ja epämääräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli viittaa kohteeseen yleensä, ja määräinen artikkeli viittaa johonkin tiettyyn, rajattuun kohteeseen, joka ilmenee asiayhteydestä. Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran, ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen.
No, niin - Wikipediasta kohti espanjan kielioppia...
Persoonapronomineja käytetään vain kun tekijää halutaan korostaa tai selventää.
yks. yo, tú, él /ella /usted
mon. nosotros/-as, vosotros/-as, ellos/ellas/ustedes
Artikkelit
- Los artículos (los sustantivos en singular y en plural)
- El articulo determinado
Epämääräiset: yks. un / una ja mon. ei artikkelia tai vaihtoehto: unos/unos (muutamia, joitakin)
Määräiset: yks: el / la ja mon. los/las.
Huomaa artikkelien käyttö ainesanojen kanssa (ei käytetä tai jos käytetään niin merkitys muuttuu),
substantiivien kanssa käytetään tavallisimmin artikkelia, mutta tietyissä sanonnoissa artikkeli jää pois.
Artikkelin käyttö kielten yhteydessä
Pääsääntö on, että kielten kanssa käytetään määräistä artikkelia. Kaikki kielet ovat maskuliineja.
Artikkeli jää pois verbien hablar, estudiar ja enseñar yhteydessä ja preposition en kanssa.
Mi lengua materna es el finés.
Estudio español.
Substantiivien suku: maskuliini tai feminiini
Säännöllisten verbien preesens
Teonsanat jaetaan kolmen taivutusryhmään niiden infenitiivin päätteen mukaan, -ar, -er ja -ir.
Verbejä taivutettaessa ensin poistetaan infinitiivin tunnus (-ar, -er-, -ir) ja tähän vartaloon liitetään päätteet.
-o, -as, -a, -amos, -áis, -an
-o, -es, -e, -emos, -éis, -en
-o, -es, -e, -imos, -ís, -en
Epäsäännöllisiä verbejä:
abrir, conducir, conocer, dar, decir, escribir, star, freír, haber, hacer, ir, morir, oír,poder, poner, querer, resolver, romper, saber, salir, ser, tener, traer, venir, ver, volver
Palabras interrogativas
cómo (miten)
qué, cuál, quién (mikä, kuka)
con quién
dónde (missä)
de dónde (mistä)
cuántos (miten monta)
cuándo (milloin)
Kun kysymyslause muodostetaan kysymyssanan avaull, verbin on oltava lauseessa ennen tekijää.
Dónde estudian Juan y Sonja?
Mikä on - rakenne
Mikä + olla-verbi + substantiivi = Cuál es/Cuáles son
Mikä/Mitä + substantiivi = Qué
Possessiivipronominit
mi, -s; tu, -s; su, -s (minun, sinun´, hänen/Teidän)
nuestro, -a,-os,-as; vuestro, -a,-os,-as; su,-s (meidän, teidän, heidän/Teidän)
Possiivipronomini taipuu sitä seuraavan pääsanan mukaan.
Painottomia possessiivipronomineja voidaan käyttää vain substantiivin kanssa.
Adjektiivin taivutus
Adjektiivit taipuvat pääsanan mukaan eli substantiivin mukaan.
Kaikilla adjektiiveilla on yksikkö- ja monikkomuoto, myös maskuliini- ja feminiinimuodot.
Adjektiivit ovat siis joko kaksi- tai nelimuotoisia.
Sijainti: joko pääsanansa edellä tai sen jäljessä.
Ohjenuora: yleensä pääsanan jäljessä
Adjektiivien jako rakenteensa mukaan:
1. jos adjektiivi päättyy yksikön maskuliinimuodossa -o:hon, adjektiivi taipuu neljällä eri tavalla
blanco, blancos, blanca, blancas
2. jos adjektiivin yksikkö on e-päätteinenm adjektiivi taipuu kahdella eri tavalla
grande, grandes, grande, grandes (feminiinimuodossa ei taivu)
3. jos adjektiivin yksikkö on konsonanttipäätteinen, adjektiivi taipuu kahdella tavalla
difícil, difíciles, difícil, difíciles (feminiinimuodossa ei taivu)
4. kansallisuusadjektiivit taipuvat neljässä muodossa
finlandes, finlandeses, finlandesa, finlandesas
Adjektiiveja vastakohtineen
grande - pequeño, viejo - nuevo, alto - bajo, rubio - moreno, guapo - feo, inteligente - tonto, simpático - antipático, bueno - malo
Kenkäverbejä
Kenkäverbit ovat tavallisia verbejä, jotka eivät taivutukseltaan ole säännöllisiä, mutta jotka taipuvat keskenään saman periaatteen mukaan. e: ie; o: ue; u: ue; e: i.
- pensar, empezar, poder, querer, sentir,entender, tener, venir, ir, oír, jugar, soler, preferir, doler, dormir
esim, pensar e/ie (pienso, piensas, piensa, pensamos, pensáis, piensan)
empezar e/ie (empiezo, empiezas, empieza, empezamos, empezáis, empiezan)
poder o/ue (puedo, puedes, puede, podemos, podéis, pueden)
dormir o/ue (duermo, duermes, duerme, dormimos, dormís, duermen)
querer e/ie (quiero, quieres, quiere, queremos, queréis, quieren)
sentir e/ie (siento, sientes, siente, sentimos, sentís, sienten)
entender e/ie (entiendo, entiendes, entiende, entendemos, entendéis, entienden)
tener e/ie (tengo, tienes, tiene, tenemos, tenéis, tienen)
venir e/ie (vengo, vienes, viene, venimos, venís, vienen)
jugar u/ue (juego, juegas, juega, jugamos, jugáis, juegan)
soler o/ue (suelo, sueles, suele, solemos, soléis, suelen)
preferir e/ie (prefiero, prefieres, prefiere, preferimos, preferís, prefieren)
doler o/ue (duelo, dueles, duele, dolemos, doléis, duelen)
a+henkilöobjekti
Oma käsitteensä espanjan kieliopissa on henkilöobjektin a-prepositio.
Kun tekemisen kohteena eli objektina on tietty tunnettu henkilö sen edessä on käytettävä a-prepositiota.
Ero. Odotan bussia tai Odotan Juania.
Espero el autobús.
Espero a Juan.
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle joku kuuluu tai tehdään jotakin.
Datiivi vastaa useimmiten kysymyksiin mille tai kenelle. Tällöin tekeminen voi kohdistua joko abstraktiin tai konkreettiseen asiaan
Persoonapronominien datiivimuodot
me; te; le (minulle, sinulle, hänelle/Teille)
nos, os, les (meille, teille, heille/Teille)
Datiivilla järjestyviä verbejä:
encantar (pitää todella paljon/kovasti), doler (särkeä, olla kipeä), interesar (kiinnostaa), parecer (vaikuttaa jltak), aburrir (pitkästyttää), preocupar (huolestuttaa), molestar (häiritä), fascinar (viehättää), faltar (puuttua jltk) ja importar (haitata).
- ¿Que te parece/n? (Miltä se/ne sinusta vaikuttaa?)
- Me parece que... (Minusta näyttää/vaikuttaa, että…)
Datiivia voi korostaa (minuakin) käyttämällä varsinaisen datiivipronominin lisäksi prepositiota a sekä persoonapronominin prepositiomuotoa.
a mí + me + gusta/n
a ti ´+ te + gusta/n
a él/ella/usted + le + gusta/n
a nosotros + nos + gusta/n
a vosotros + os + gusta/n
a ellos/ellas/ustedes + les + gusta/n
Myös vastauksena voi käyttää ilman verbiä
a mí tambien, a´mí tampoco
Määrän ilmaiseminen ensi kertaan...
Hyvä sivu kieliopista ja erityisesti verbeistä
Real Akademian sanakirja
- persoonapronomit
- artikkelit
- substantiivien suku
- säännöllisten verbien preesens
- artikkelin käyttö kielten yhteydessä
- possessiivipronominit
- adjektiivien taivutus
- adjektiiveja vastakohtineen
- kenkäverbit
- a + henkilöobjekti
- datiivi
- datiivin korotus
- määrän ilmaiseminen
- perfekti
Persoonapronominit. Mitä ne ovat? Asemosanoja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä. Muita pronomineja: demonstratiivipronominit (tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne), interrogatiivipronominit (kuka, mikä, kumpi, ken), relatiivipronominit (joka, mikä), refleksiivipronomini (itse), ...
Mitä ovat artikkelit?
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Artikkeli voi ilmaista esimerkiksi käytetäänkö substantiivia yleisessä vai erityisessä merkityksessä. Artikkelista käy usein myös ilmi sanan kieliopillinen suku, mikä saattaa vaikuttaa sanan merkitykseen
Artikkelin sijainti: sijoitetaan tavallisesti substantiivin eteen.
Monissa kielissä esiintyy kaksi artikkelityyppiä, määräinen artikkeli ja epämääräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli viittaa kohteeseen yleensä, ja määräinen artikkeli viittaa johonkin tiettyyn, rajattuun kohteeseen, joka ilmenee asiayhteydestä. Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran, ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen.
No, niin - Wikipediasta kohti espanjan kielioppia...
Persoonapronomineja käytetään vain kun tekijää halutaan korostaa tai selventää.
yks. yo, tú, él /ella /usted
mon. nosotros/-as, vosotros/-as, ellos/ellas/ustedes
Artikkelit
- Los artículos (los sustantivos en singular y en plural)
- El articulo determinado
Epämääräiset: yks. un / una ja mon. ei artikkelia tai vaihtoehto: unos/unos (muutamia, joitakin)
Määräiset: yks: el / la ja mon. los/las.
Huomaa artikkelien käyttö ainesanojen kanssa (ei käytetä tai jos käytetään niin merkitys muuttuu),
substantiivien kanssa käytetään tavallisimmin artikkelia, mutta tietyissä sanonnoissa artikkeli jää pois.
Artikkelin käyttö kielten yhteydessä
Pääsääntö on, että kielten kanssa käytetään määräistä artikkelia. Kaikki kielet ovat maskuliineja.
Artikkeli jää pois verbien hablar, estudiar ja enseñar yhteydessä ja preposition en kanssa.
Mi lengua materna es el finés.
Estudio español.
Substantiivien suku: maskuliini tai feminiini
Säännöllisten verbien preesens
Teonsanat jaetaan kolmen taivutusryhmään niiden infenitiivin päätteen mukaan, -ar, -er ja -ir.
Verbejä taivutettaessa ensin poistetaan infinitiivin tunnus (-ar, -er-, -ir) ja tähän vartaloon liitetään päätteet.
-o, -as, -a, -amos, -áis, -an
-o, -es, -e, -emos, -éis, -en
-o, -es, -e, -imos, -ís, -en
Epäsäännöllisiä verbejä:
abrir, conducir, conocer, dar, decir, escribir, star, freír, haber, hacer, ir, morir, oír,poder, poner, querer, resolver, romper, saber, salir, ser, tener, traer, venir, ver, volver
Palabras interrogativas
cómo (miten)
qué, cuál, quién (mikä, kuka)
con quién
dónde (missä)
de dónde (mistä)
cuántos (miten monta)
cuándo (milloin)
Kun kysymyslause muodostetaan kysymyssanan avaull, verbin on oltava lauseessa ennen tekijää.
Dónde estudian Juan y Sonja?
Mikä on - rakenne
Mikä + olla-verbi + substantiivi = Cuál es/Cuáles son
Mikä/Mitä + substantiivi = Qué
Possessiivipronominit
mi, -s; tu, -s; su, -s (minun, sinun´, hänen/Teidän)
nuestro, -a,-os,-as; vuestro, -a,-os,-as; su,-s (meidän, teidän, heidän/Teidän)
Possiivipronomini taipuu sitä seuraavan pääsanan mukaan.
Painottomia possessiivipronomineja voidaan käyttää vain substantiivin kanssa.
Adjektiivin taivutus
Adjektiivit taipuvat pääsanan mukaan eli substantiivin mukaan.
Kaikilla adjektiiveilla on yksikkö- ja monikkomuoto, myös maskuliini- ja feminiinimuodot.
Adjektiivit ovat siis joko kaksi- tai nelimuotoisia.
Sijainti: joko pääsanansa edellä tai sen jäljessä.
Ohjenuora: yleensä pääsanan jäljessä
Adjektiivien jako rakenteensa mukaan:
1. jos adjektiivi päättyy yksikön maskuliinimuodossa -o:hon, adjektiivi taipuu neljällä eri tavalla
blanco, blancos, blanca, blancas
2. jos adjektiivin yksikkö on e-päätteinenm adjektiivi taipuu kahdella eri tavalla
grande, grandes, grande, grandes (feminiinimuodossa ei taivu)
3. jos adjektiivin yksikkö on konsonanttipäätteinen, adjektiivi taipuu kahdella tavalla
difícil, difíciles, difícil, difíciles (feminiinimuodossa ei taivu)
4. kansallisuusadjektiivit taipuvat neljässä muodossa
finlandes, finlandeses, finlandesa, finlandesas
Adjektiiveja vastakohtineen
grande - pequeño, viejo - nuevo, alto - bajo, rubio - moreno, guapo - feo, inteligente - tonto, simpático - antipático, bueno - malo
Kenkäverbejä
Kenkäverbit ovat tavallisia verbejä, jotka eivät taivutukseltaan ole säännöllisiä, mutta jotka taipuvat keskenään saman periaatteen mukaan. e: ie; o: ue; u: ue; e: i.
- pensar, empezar, poder, querer, sentir,entender, tener, venir, ir, oír, jugar, soler, preferir, doler, dormir
esim, pensar e/ie (pienso, piensas, piensa, pensamos, pensáis, piensan)
empezar e/ie (empiezo, empiezas, empieza, empezamos, empezáis, empiezan)
poder o/ue (puedo, puedes, puede, podemos, podéis, pueden)
dormir o/ue (duermo, duermes, duerme, dormimos, dormís, duermen)
querer e/ie (quiero, quieres, quiere, queremos, queréis, quieren)
sentir e/ie (siento, sientes, siente, sentimos, sentís, sienten)
entender e/ie (entiendo, entiendes, entiende, entendemos, entendéis, entienden)
tener e/ie (tengo, tienes, tiene, tenemos, tenéis, tienen)
venir e/ie (vengo, vienes, viene, venimos, venís, vienen)
jugar u/ue (juego, juegas, juega, jugamos, jugáis, juegan)
soler o/ue (suelo, sueles, suele, solemos, soléis, suelen)
preferir e/ie (prefiero, prefieres, prefiere, preferimos, preferís, prefieren)
doler o/ue (duelo, dueles, duele, dolemos, doléis, duelen)
a+henkilöobjekti
Oma käsitteensä espanjan kieliopissa on henkilöobjektin a-prepositio.
Kun tekemisen kohteena eli objektina on tietty tunnettu henkilö sen edessä on käytettävä a-prepositiota.
Ero. Odotan bussia tai Odotan Juania.
Espero el autobús.
Espero a Juan.
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle joku kuuluu tai tehdään jotakin.
Datiivi vastaa useimmiten kysymyksiin mille tai kenelle. Tällöin tekeminen voi kohdistua joko abstraktiin tai konkreettiseen asiaan
Persoonapronominien datiivimuodot
me; te; le (minulle, sinulle, hänelle/Teille)
nos, os, les (meille, teille, heille/Teille)
Datiivilla järjestyviä verbejä:
encantar (pitää todella paljon/kovasti), doler (särkeä, olla kipeä), interesar (kiinnostaa), parecer (vaikuttaa jltak), aburrir (pitkästyttää), preocupar (huolestuttaa), molestar (häiritä), fascinar (viehättää), faltar (puuttua jltk) ja importar (haitata).
- ¿Que te parece/n? (Miltä se/ne sinusta vaikuttaa?)
- Me parece que... (Minusta näyttää/vaikuttaa, että…)
Datiivia voi korostaa (minuakin) käyttämällä varsinaisen datiivipronominin lisäksi prepositiota a sekä persoonapronominin prepositiomuotoa.
a mí + me + gusta/n
a ti ´+ te + gusta/n
a él/ella/usted + le + gusta/n
a nosotros + nos + gusta/n
a vosotros + os + gusta/n
a ellos/ellas/ustedes + les + gusta/n
Myös vastauksena voi käyttää ilman verbiä
a mí tambien, a´mí tampoco
Määrän ilmaiseminen ensi kertaan...
Hyvä sivu kieliopista ja erityisesti verbeistä
Real Akademian sanakirja
tiistai 15. lokakuuta 2013
Harteilla olevan supertietokoneen päivittäminen
Timo Jäppinen on tehokkaasti päivittänyt päätäni viime päiväin mittaan.
On suunnaton ilo lukea hänen ohjeitaan muistin ja oppimisen parantamiseen sekä nopeamman lukutekniikan hallitsemiseen.
Laillinen tapa luntata
Itseni toivoisin toistavani näitä asioita useaan kertaan:
1. Aseta tarkka tavoite opiskeluillesi
1) Miksi luen tätä tai olen tällä tunnilla?
2) Mitä yritän saada tästä irti?
2. Miksi kannattaa opiskella uutta vähemmän ja kertata enemmän?
Jos haluat muistaa jonkin asian pysyvästi, avain on kertaaminen.
Alkuun kannattaa kerrata tiheämmin, jonka jälkeen kertausten väliä voi harventaa. Ehkä paras ajankohta ensimmäiselle kertaukselle on tunnin päästä siitä, kun olet lopettanut opiskelun. Jo 5 – 10 minuuttia voi riittää nostamaan muistin 80 – 90 % tasolle.
Seuraava kertaus sinun tulisi tehdä päivän päästä. Sitä seuraava viikon päästä. Sitä seuraava kuukauden päästä. Sitä seuraava kolmen kuukauden päästä. Viimeinen kuuden kuukauden päästä.
3. Mind Map – opiskelijan salainen ase?
Ihmisen aivot ovat kuin verkko joka luo yhteyksiä asioiden välille.
BTW, Sinulle tehokkain tapa oppia on eri tekniikoiden yhdistely.
4. Laillinen tapa luntata – jonka löysin liian myöhään MIELIKUVITUS
Kuvittele itsesi paikkaan missä koe järjestetään ja jätä aivoillesi vihjeitä. Siis mielessäsi. Ikkunasta näkyvä maisema voi auttaa sinua muistamaan vaikka mitä, jos olet antanut sille merkityksen etukäteen:
bussipysäkki ja bussi voi muistuttaa sinua vuosiluvusta, kun jotain tärkeää tapahtui, sukat jaloissasi voivat olla täynnä salaisia vinkkejä, vasen sukka kertoo kommunismistä, oikea kapitalismista, pulpettiin voit sijoittaa melkein rajattoman määrän näkymättömiä vihjeitä, sen jalat voivat esittää neljää merkittävää tapahtumaa, mistä muistat niiden lopputuloksen, joka taas auttaa sinua eteenpäin. Näetkö miten helposti voit muistaa melkein mitä vain?
Timon ainoa murhe on, että hän törmäsi tähän lailliseen tapaan luntata vasta koulujeni jälkeen.
On suunnaton ilo lukea hänen ohjeitaan muistin ja oppimisen parantamiseen sekä nopeamman lukutekniikan hallitsemiseen.
Laillinen tapa luntata
Itseni toivoisin toistavani näitä asioita useaan kertaan:
1. Aseta tarkka tavoite opiskeluillesi
1) Miksi luen tätä tai olen tällä tunnilla?
2) Mitä yritän saada tästä irti?
2. Miksi kannattaa opiskella uutta vähemmän ja kertata enemmän?
Jos haluat muistaa jonkin asian pysyvästi, avain on kertaaminen.
Alkuun kannattaa kerrata tiheämmin, jonka jälkeen kertausten väliä voi harventaa. Ehkä paras ajankohta ensimmäiselle kertaukselle on tunnin päästä siitä, kun olet lopettanut opiskelun. Jo 5 – 10 minuuttia voi riittää nostamaan muistin 80 – 90 % tasolle.
Seuraava kertaus sinun tulisi tehdä päivän päästä. Sitä seuraava viikon päästä. Sitä seuraava kuukauden päästä. Sitä seuraava kolmen kuukauden päästä. Viimeinen kuuden kuukauden päästä.
3. Mind Map – opiskelijan salainen ase?
Ihmisen aivot ovat kuin verkko joka luo yhteyksiä asioiden välille.
BTW, Sinulle tehokkain tapa oppia on eri tekniikoiden yhdistely.
4. Laillinen tapa luntata – jonka löysin liian myöhään MIELIKUVITUS
Kuvittele itsesi paikkaan missä koe järjestetään ja jätä aivoillesi vihjeitä. Siis mielessäsi. Ikkunasta näkyvä maisema voi auttaa sinua muistamaan vaikka mitä, jos olet antanut sille merkityksen etukäteen:
bussipysäkki ja bussi voi muistuttaa sinua vuosiluvusta, kun jotain tärkeää tapahtui, sukat jaloissasi voivat olla täynnä salaisia vinkkejä, vasen sukka kertoo kommunismistä, oikea kapitalismista, pulpettiin voit sijoittaa melkein rajattoman määrän näkymättömiä vihjeitä, sen jalat voivat esittää neljää merkittävää tapahtumaa, mistä muistat niiden lopputuloksen, joka taas auttaa sinua eteenpäin. Näetkö miten helposti voit muistaa melkein mitä vain?
Timon ainoa murhe on, että hän törmäsi tähän lailliseen tapaan luntata vasta koulujeni jälkeen.
lauantai 12. lokakuuta 2013
Optometrian ihmeellinen maailma
Tänään olen poikennut liiketalouteen paneutumisesta ja vaihtanut katsantokantaa bioanalytiikan ja optometrian suuntaan, jotka tuntuvat aivan taivaallisen vapauttavilta kauppatieteellisten termien puolelta tutumpiin asioihin. Liiketalouden termien ymmärtämisen opetteleminen on ollut kidutusta. Uskon kyllä, että erittäin tarpeellista, mutta elämäntehtäväksi en voisi korkoihin tuijottamista ottaa. Toivon, että elämäni on taloustieteilijöiden paremmassa varjeluksessa.
Bioanalyytikon työnkuva on hyvin mielenkiintoinen. Videosointia seuratessani mielenkiinto vain kasvoi.
Tosin MyLabin toimitusjohtajan mukaan tulevaisuus alalla tulee olemaan kammottava, jolloin Suomessa on vain yksi iso laboratorio, suurin osa testauksista on kotona tehtäviä vieritestejä ja nytkin jo näytteitä lähetetään edullisempiin ja ehkä osaavampiin laboratorioihin analysoitavaksi. Herra on ehkä tarkoituksella synkkä ja mustan huumorin omaava persoonallisuus, mutta kai tuohon toimitusjohtaja pessimistisessä roolissa voi uskoa hän.
Video
Bioanalyytikkona haluaisin erityisesti ... työskennellä bakteriologian (bakteereja) osastolla, parasitologian laboratoriossa (sieniä, loisia), virologian laboratoriossa (eristyslaboratoriossa), patologian laboratoriossa immunohistokemia (kudokset)ja molekyylipatolologia (DNA:t ja kromosomit), molekyyligenettikan laboratorio (soluviljely, proteiinityöt, ym), sairaalan verikeskusken mittaukset, yms yms.
Palkka tilastojen mukaan 3500 USD/kk tilastojen mukaan Perussa.
Ei voi pitää paikkaansa. Hypermarketin kassa saa 700 solea mikä on noin 230 euroa.
Ammattikorkean optikkokoulutuksesta sen verran, että olen laittanut kyselyn ulkomaisiin yliopistoihin mitä mieltä ovat Suomen koulutuksesta. Ei varmaankaan voida puhua optometristista Suomen koulutuksella.
Esimerkiksi Australiassa vaaditaan matematiikan ja fysiikan opintoja huomattava määrä enemmän ja onkin mahdollisuus jatkokouluttautua pidemmälle kuin Suomessa ikään kuin lääkärin pätevyyteen.
Mikä Suomessa on suhtautuminen kansainväliseen kenttään ja kansainvälisellä kentällä Suomeen?
Se jää nähtäväksi.
Mielenkiintoinen kiista optikoiden ja silmälääkäreiden välillä http://www.hs.fi/kaupunki/a1378090837046
Palkka Limassa:
Optometristi 74 000 USD
Optikko 35 000 USD
Bioanalyytikko 42 000 USD
Farmasisti 63 000 USD
Bioanalyytikon työnkuva on hyvin mielenkiintoinen. Videosointia seuratessani mielenkiinto vain kasvoi.
Tosin MyLabin toimitusjohtajan mukaan tulevaisuus alalla tulee olemaan kammottava, jolloin Suomessa on vain yksi iso laboratorio, suurin osa testauksista on kotona tehtäviä vieritestejä ja nytkin jo näytteitä lähetetään edullisempiin ja ehkä osaavampiin laboratorioihin analysoitavaksi. Herra on ehkä tarkoituksella synkkä ja mustan huumorin omaava persoonallisuus, mutta kai tuohon toimitusjohtaja pessimistisessä roolissa voi uskoa hän.
Video
Bioanalyytikkona haluaisin erityisesti ... työskennellä bakteriologian (bakteereja) osastolla, parasitologian laboratoriossa (sieniä, loisia), virologian laboratoriossa (eristyslaboratoriossa), patologian laboratoriossa immunohistokemia (kudokset)ja molekyylipatolologia (DNA:t ja kromosomit), molekyyligenettikan laboratorio (soluviljely, proteiinityöt, ym), sairaalan verikeskusken mittaukset, yms yms.
Palkka tilastojen mukaan 3500 USD/kk tilastojen mukaan Perussa.
Ei voi pitää paikkaansa. Hypermarketin kassa saa 700 solea mikä on noin 230 euroa.
Ammattikorkean optikkokoulutuksesta sen verran, että olen laittanut kyselyn ulkomaisiin yliopistoihin mitä mieltä ovat Suomen koulutuksesta. Ei varmaankaan voida puhua optometristista Suomen koulutuksella.
Esimerkiksi Australiassa vaaditaan matematiikan ja fysiikan opintoja huomattava määrä enemmän ja onkin mahdollisuus jatkokouluttautua pidemmälle kuin Suomessa ikään kuin lääkärin pätevyyteen.
Mikä Suomessa on suhtautuminen kansainväliseen kenttään ja kansainvälisellä kentällä Suomeen?
Se jää nähtäväksi.
Mielenkiintoinen kiista optikoiden ja silmälääkäreiden välillä http://www.hs.fi/kaupunki/a1378090837046
Palkka Limassa:
Optometristi 74 000 USD
Optikko 35 000 USD
Bioanalyytikko 42 000 USD
Farmasisti 63 000 USD
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Tutkiva oppiminen
Löysin tänään aivan upean opettajan itselleni.
Kasvatustieteen tohtori Teemu Laajasalo.
Opetusta oppimiseen Ylellä Teemun toimesta
Kasvatustieteen tohtori Teemu Laajasalo.
Opetusta oppimiseen Ylellä Teemun toimesta
Talous
Tänään luen taloustiedon totuuskirjaa ja pyrin opettelemaan terminologiaa ja ymmärtämään, mitä on hyvä oppia talouden käsitteistä, instituutioista ja pelisäännöistä. Talouden syvällinen ymmärtäminen vaatii perehtymistä taloustieteeseen ja sen teorioihin.
talouden kiertokulku = rahan, hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kiertokulku
taloustiede = ihmisen taloudellista käyttäytymistä tutkiva tiede
ekonomisti = talouden tutkija
kansantalous = yhden maan taloudellisen toiminnan muodostama kokonaisuus
maailmantalous = yksittäistä kansantaloutta laajempi maailmanlaajuinen talous
talouskasvu = tuotantokoneiston, tuotannon ja vaurauden kasvu
tuotannontekijät = raaka-aineet, työvoima, koneet ja osaaminen
budjettirajoite = tulojen tai varallisuuden asettama rajoite rahankäytölle
tuoteosaaminen = ammattitaito, jota tarvitaan tuotteen aikaansaamiseksi
yritystalous = yrityksen taloudenhoito, joka yrittäjän on hallittava
toiminimi = yksittäisen elinkeinon harjoittajan yritysmuoto
avoin yhtio = yritysmuoto, joka perustuu kahden tai useamman henkilön sopimukseen yhteisestä elinkeinon harjoittamisesta
kommandiittiyhtiö = yritysmuoto, jossa on vastuunalainen pääosakas ja sijoittajina äänettömiä yhtiömiehiä
osakeyhtiö = yritysmuoto, jossa omistus, velkavastuu ja päätösvalta määräytyvät yrityksen osakkeiden omistamisen perusteella
osuuskunta = yritysmuoto, jossa jäsen hyötyy siinä määrin kuin käyttää osuuskuntansa palveluja
mikroyritys = alle kymmenen henkeä työllistävä yritys
pk-yritys = 10-250 henkeä työllistävä pieni tai keskisuuri yritys
konserni = useasta yrityksestä koostuva yhtymä
liikevaihto = yrityksen myyntituotot ilman alennuksia ja arvonlisäveroa
markkinatalous = yksityisomistukseen ja kilpailuun perustuva talousjärjestelmä, jota ohjaavat markkinavoimat
suunnitelmatalous = sosialistinen talousjärjestlmä, jossa taloutta ohjaavat valtion pitkän tähtäyksen suunnitelmat
mikrotalous = näkökulma, jossa kiinnitetään huomiota kansantalouden osiin, esimerkiksi hinnanmuodostukseen
makrotalous = näkökulma, jossa kiinnitetään huomiota koko kansantalouteen
Aalto-yliopistoon pääsee suoravalinnassa kun on suorittanut 60 opintopistettä seuraavista kursseista:
Johtamisen perusteet
Mitä tutkii: soveltavaa tiedettä, joka perustuu mm. taloustieteeseen, politologiaan, sosiologiaan, psykologiaan, sosiaalipsykologiaan, antropologiaan ja historiaan
Tarkoitus: kuvata, selittää ja ennustaa, miten ja miksi yritykset ja ihmiset tekevät erilaisia valintoja erilaisissa tilanteissa ja millaisiin tuloksiin ne johtavat. Tutkimus antaa yhteiskunnallisille päätöksentekijöille tietoa, työvälineitä ja viitekehyksiä yritysten ja niissä toimivien ihmisten käyttäytymisestä. Tutkijat antavat myös ohjeita ja suosituksia siitä, miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia haluttujen tehtävien suorittamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jako: organisaatioiden ja johtamisen tutkimus (strateginen johtaminen, organisaatioteoria, henkilöstöjohtaminen, kriittinen johtamistutkimus, johtamisen oppiminen ja organisaatiokäyttäytyminen)
Markkinoinnin perusteet
Mitä tutkii: tutkii asiakkaita, kuluttajia, liiketoimintaa ja niiden välisiä suhteita
Tarkoitus: edistää markkinoitavan tuotteen tai palvelun myyntiä
Jako: kuluttajamarkkinointija yritysmarkkinointi, tai tuotteiden ja palveluiden markkinointi
Laskentatoimen perusteet
Mitä tutkii: kuvaa rahaprosessia
Tarkoitus: kerätä, rekisteröidä ja analysoida yrityksen tai muun organisaation toimintaa kuvaavia taloudellisia laskelmia
Jako: rahoittajan (ulkoinen) laskentatoimi [kirjanpito ja lakisääteinen raportointi] ja johdon (sisäinen) laskentatoimi [laskelmia päätöksenteon tueksi(kustannuslaskenta ja mittaristot)]
Rahoituksen perusteet
Mitä tutkii: tutkii menetelmiä, joilla yksilöt, yritykset sekä organisaatiot järjestävät ja käyttävä rahallisia resurssejaan ottamalla huomioon toimintaansa liittyvät riskit
Tarkoitus: varallisuuden hallinta ja tutkimus
Jako: yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat
Taloustieteen perusteet
Mitä tutkii: tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdettuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä
Tarkoitus:
Jako: mikrotaloustiede ja makrotaloustiede
Yritysjudiikan perusteet
Mitä tutkii: kauppatieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on tutkia liiketoimintaa ja sen päätöksentekoa oikeudellisesta näkökulmasta
Tarkoitus: norminäkökulma liiketoiminnan johtamiseen; yritysjuridiikan tutkimuksellisena kontribuutiona on tuottaa liiketoiminnan oikeudellisessa päätöksenteossa tarvittavaa perustutkimus- ja soveltavaa tietoa, joskin joissakin tapauksissa tutkimustulokset ovat pelkästään metodologisia
Jako: -
Yritysvastuu ja -etiikka
Tuotantotalouden perusteet (industrial management)
Mitä tutkii: yritysten taloudellista ja tuotannollista toimintaa, erityisesti tuotannonjohtamista, logistiikkaa, laatujohtamista, laskentatoimea, rahoitusta, markkinointia, teknologiajohtamista, henkilöstövoimavarojen johtamista, tuotekehitystä ja logistiikkaa sekä liikkeenjohdon strategiaa
Tarkoitus:
Jako:
Yritysviestinnän perusteet
Tilastotieteen perusteet
Tilastomatematiikan perusteet
Business Communication Skills
talouden kiertokulku = rahan, hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kiertokulku
taloustiede = ihmisen taloudellista käyttäytymistä tutkiva tiede
ekonomisti = talouden tutkija
kansantalous = yhden maan taloudellisen toiminnan muodostama kokonaisuus
maailmantalous = yksittäistä kansantaloutta laajempi maailmanlaajuinen talous
talouskasvu = tuotantokoneiston, tuotannon ja vaurauden kasvu
tuotannontekijät = raaka-aineet, työvoima, koneet ja osaaminen
budjettirajoite = tulojen tai varallisuuden asettama rajoite rahankäytölle
tuoteosaaminen = ammattitaito, jota tarvitaan tuotteen aikaansaamiseksi
yritystalous = yrityksen taloudenhoito, joka yrittäjän on hallittava
toiminimi = yksittäisen elinkeinon harjoittajan yritysmuoto
avoin yhtio = yritysmuoto, joka perustuu kahden tai useamman henkilön sopimukseen yhteisestä elinkeinon harjoittamisesta
kommandiittiyhtiö = yritysmuoto, jossa on vastuunalainen pääosakas ja sijoittajina äänettömiä yhtiömiehiä
osakeyhtiö = yritysmuoto, jossa omistus, velkavastuu ja päätösvalta määräytyvät yrityksen osakkeiden omistamisen perusteella
osuuskunta = yritysmuoto, jossa jäsen hyötyy siinä määrin kuin käyttää osuuskuntansa palveluja
mikroyritys = alle kymmenen henkeä työllistävä yritys
pk-yritys = 10-250 henkeä työllistävä pieni tai keskisuuri yritys
konserni = useasta yrityksestä koostuva yhtymä
liikevaihto = yrityksen myyntituotot ilman alennuksia ja arvonlisäveroa
markkinatalous = yksityisomistukseen ja kilpailuun perustuva talousjärjestelmä, jota ohjaavat markkinavoimat
suunnitelmatalous = sosialistinen talousjärjestlmä, jossa taloutta ohjaavat valtion pitkän tähtäyksen suunnitelmat
mikrotalous = näkökulma, jossa kiinnitetään huomiota kansantalouden osiin, esimerkiksi hinnanmuodostukseen
makrotalous = näkökulma, jossa kiinnitetään huomiota koko kansantalouteen
Aalto-yliopistoon pääsee suoravalinnassa kun on suorittanut 60 opintopistettä seuraavista kursseista:
Johtamisen perusteet
Mitä tutkii: soveltavaa tiedettä, joka perustuu mm. taloustieteeseen, politologiaan, sosiologiaan, psykologiaan, sosiaalipsykologiaan, antropologiaan ja historiaan
Tarkoitus: kuvata, selittää ja ennustaa, miten ja miksi yritykset ja ihmiset tekevät erilaisia valintoja erilaisissa tilanteissa ja millaisiin tuloksiin ne johtavat. Tutkimus antaa yhteiskunnallisille päätöksentekijöille tietoa, työvälineitä ja viitekehyksiä yritysten ja niissä toimivien ihmisten käyttäytymisestä. Tutkijat antavat myös ohjeita ja suosituksia siitä, miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia haluttujen tehtävien suorittamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jako: organisaatioiden ja johtamisen tutkimus (strateginen johtaminen, organisaatioteoria, henkilöstöjohtaminen, kriittinen johtamistutkimus, johtamisen oppiminen ja organisaatiokäyttäytyminen)
Markkinoinnin perusteet
Mitä tutkii: tutkii asiakkaita, kuluttajia, liiketoimintaa ja niiden välisiä suhteita
Tarkoitus: edistää markkinoitavan tuotteen tai palvelun myyntiä
Jako: kuluttajamarkkinointija yritysmarkkinointi, tai tuotteiden ja palveluiden markkinointi
Laskentatoimen perusteet
Mitä tutkii: kuvaa rahaprosessia
Tarkoitus: kerätä, rekisteröidä ja analysoida yrityksen tai muun organisaation toimintaa kuvaavia taloudellisia laskelmia
Jako: rahoittajan (ulkoinen) laskentatoimi [kirjanpito ja lakisääteinen raportointi] ja johdon (sisäinen) laskentatoimi [laskelmia päätöksenteon tueksi(kustannuslaskenta ja mittaristot)]
Rahoituksen perusteet
Mitä tutkii: tutkii menetelmiä, joilla yksilöt, yritykset sekä organisaatiot järjestävät ja käyttävä rahallisia resurssejaan ottamalla huomioon toimintaansa liittyvät riskit
Tarkoitus: varallisuuden hallinta ja tutkimus
Jako: yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat
Taloustieteen perusteet
Mitä tutkii: tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdettuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä
Tarkoitus:
Jako: mikrotaloustiede ja makrotaloustiede
Yritysjudiikan perusteet
Mitä tutkii: kauppatieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on tutkia liiketoimintaa ja sen päätöksentekoa oikeudellisesta näkökulmasta
Tarkoitus: norminäkökulma liiketoiminnan johtamiseen; yritysjuridiikan tutkimuksellisena kontribuutiona on tuottaa liiketoiminnan oikeudellisessa päätöksenteossa tarvittavaa perustutkimus- ja soveltavaa tietoa, joskin joissakin tapauksissa tutkimustulokset ovat pelkästään metodologisia
Jako: -
Yritysvastuu ja -etiikka
Tuotantotalouden perusteet (industrial management)
Tarkoitus:
Jako:
Yritysviestinnän perusteet
Tilastotieteen perusteet
Tilastomatematiikan perusteet
Business Communication Skills
tiistai 8. lokakuuta 2013
Farmasia
Muinaiskreikaksi farmasia tarkoittaa φάρμακον, lääkettä; myrkkyä.
Nyttemmin farmasian tarkoittaa lääkkeen valmistustaitoa sekä tieteenalaa, joka tutkii lääkeaineiden ja -valmisteiden ominaisuuksia, lääkehoitoa sekä lääkkeiden valmistamista ja käyttöä.
Koulutus vaatii laaja-alaisen tiedon
yksityiskohtaista osaamista.
Tämän vuoden valintakokeissa oli todella pikkutarkkoja kysymyksiä, joihin en kirjan luettuani pystyisi yksimalkaisesti vastaamaan. Aikaa on kolme tuntia ja vastausten tulee tulla kuin apteekin hyllyltä.
Parasta kai opetella aina yläotsakkeen alta niin hyvin hinkaten kuin mahdollista kaikki pieni poikkeama ja erikoisuus mitä tarjolla on. Kokeessakin on ilmoitettu ensin aihepiiri ja tehtävä sen sisältä.
Ymmärrettävää kyllä on, että aihepiirit tulee hallita eikä sovi sekoittaa termejä vaan ne tulee hallita ja rakastaa terminologien eksaktia selittämistä. Sitä kohti!
FYSIOLOGIA JA ANATOMIA
1. Kemian ja fysiikan perusteet (polynukleotidi)
2. Solujen rakenne (lihassolu)
3. Solun toiminta (geneettisen kielen lopetusmerkit)
4. Solujen toiminta (hormonien ja välittäjäaineiden toisiolähetti)
5. Hermosto (myeliinitupellisen aksonin johtumisnopeus)
6. Keskushermosto (isoaivojen hermosolut)
7. Kipu (kolmoishermosärky)
8. Korva ja kuuloaisti (otoskleroosi)
9. Umpieritysjärjestelmät (katekoliamiini veressä)
10. Umpieritysjärjestelmä (immuunijärjestelmän toiminnan estyminen)
11. Luusto (putkiluun pituuskasvu)
12. Sileä ja sydänlihas (aktiopotentiaalien muodostaminen)
13. Lihassolun supistuminen (sarkoplasmakalvo)
14. Sydän (sydänlihassolujen aukkoliitokset)
15. Verenkirto (QRS-kompleksi)
16. Veri-aivoeste (glukoosin ja aminohappojen kuljetusmekanismi)
17. Veri (erytropoietiin)
18. Immuunijärjestelmä (patogeenit)
19. Hengityksensäätely (keuhkorakkuloiden pintajännitys)
20. Ruuansulatuselimistä (maksa)
21. Glukoosiaineenvaihdunta (insuliini)
22. Munuaiset ja virtsatiet (valtimopaineen kasvu)
23. Sukupuolihormonit (hormonit, aivolisäke)
24. Autoimmuunisairaudet (pernisiöösi)
KEMIA
25. Happamin vesiliuos
26. Yhdisteen sidostyyppi
27. Vetyatomien laskeminen systemaattisen nimen omaavasta yhdisteestä
28. Ionitulo Q
29. Liuoksen konsentraatio (liuoslasku)
30. Alkuaineen painoprosentti yhdisteessä
31. Ketonin pelkistymisreaktio
32. Reaktioyhtälön tasapainottaminen
33. Isomeerien löytäminen yhdisteistä systemaattisen nimen perusteella
34. Etikkahapon deprotonoituminen liuoksessa
35. Funktionaalisten ryhmien määrä estrogeenissä
36. Kylläisen liuoksen pH
37. Tasapainoreaktion tasapainovakio
38. Yhdisteen systemaattinen nimi (cis vai trans?)
39. Ionitulon puolittaminen
40.Aineen häviättömyyden laki
41. Kahdesta haposta syntyneen liuoksen pH
42. Systemaattinen nimi syntyvälle yhdisteelle
Vanhoja valintakokeita
Mahtava peli, jossa tasoni on tällä hetkelle sivistymätön.
Helsingin yliopiston valintakoe sisältää osiot ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta, kemiasta ja fysiikasta. Näistä ihmisen fysiologia ja anatomia kattaa noin puolet kokeesta, kemia yhden kolmasosan ja fysiikka yhden kuudesosan.
Kemian kokeessa keskitytään esimerkiksi ainemääriin, reaktioyhtälöihin, stökiömetriaan, kemiallisiin sidoksiin, orgaaniseen kemiaan, ph-liukoisuuteen ja liuosten valmistukseen. Helsingissä fysiikassa on painotettu mekaniikkaa, perussuureita, oppia voimasta, aaltoliikeoppia (interferenssi, diffraktio, polarisaatio, jne.) ja energiaa.
Lukion kemian ja fysiikan laajojen oppimäärien suorittamisesta on apua pääsykokeessa. Vaikka olisitkin suorittanut kurssit, sinun täytyy kerrata niiden sisältö niin hyvin, että pystyt soveltamaan tietojasi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että farmasian opiskelupaikkoja ei jaeta pelkkien ylioppilasarvosanojen perusteella, vaan ahkeralla työllä menestyt!
Pyrkimisprosessiasi voit tehostaa:
Nyttemmin farmasian tarkoittaa lääkkeen valmistustaitoa sekä tieteenalaa, joka tutkii lääkeaineiden ja -valmisteiden ominaisuuksia, lääkehoitoa sekä lääkkeiden valmistamista ja käyttöä.
Tämän vuoden valintakokeissa oli todella pikkutarkkoja kysymyksiä, joihin en kirjan luettuani pystyisi yksimalkaisesti vastaamaan. Aikaa on kolme tuntia ja vastausten tulee tulla kuin apteekin hyllyltä.
Parasta kai opetella aina yläotsakkeen alta niin hyvin hinkaten kuin mahdollista kaikki pieni poikkeama ja erikoisuus mitä tarjolla on. Kokeessakin on ilmoitettu ensin aihepiiri ja tehtävä sen sisältä.
Ymmärrettävää kyllä on, että aihepiirit tulee hallita eikä sovi sekoittaa termejä vaan ne tulee hallita ja rakastaa terminologien eksaktia selittämistä. Sitä kohti!
FYSIOLOGIA JA ANATOMIA
1. Kemian ja fysiikan perusteet (polynukleotidi)
2. Solujen rakenne (lihassolu)
3. Solun toiminta (geneettisen kielen lopetusmerkit)
4. Solujen toiminta (hormonien ja välittäjäaineiden toisiolähetti)
5. Hermosto (myeliinitupellisen aksonin johtumisnopeus)
6. Keskushermosto (isoaivojen hermosolut)
7. Kipu (kolmoishermosärky)
8. Korva ja kuuloaisti (otoskleroosi)
9. Umpieritysjärjestelmät (katekoliamiini veressä)
10. Umpieritysjärjestelmä (immuunijärjestelmän toiminnan estyminen)
11. Luusto (putkiluun pituuskasvu)
12. Sileä ja sydänlihas (aktiopotentiaalien muodostaminen)
13. Lihassolun supistuminen (sarkoplasmakalvo)
14. Sydän (sydänlihassolujen aukkoliitokset)
15. Verenkirto (QRS-kompleksi)
16. Veri-aivoeste (glukoosin ja aminohappojen kuljetusmekanismi)
17. Veri (erytropoietiin)
18. Immuunijärjestelmä (patogeenit)
19. Hengityksensäätely (keuhkorakkuloiden pintajännitys)
20. Ruuansulatuselimistä (maksa)
21. Glukoosiaineenvaihdunta (insuliini)
22. Munuaiset ja virtsatiet (valtimopaineen kasvu)
23. Sukupuolihormonit (hormonit, aivolisäke)
24. Autoimmuunisairaudet (pernisiöösi)
KEMIA
25. Happamin vesiliuos
26. Yhdisteen sidostyyppi
27. Vetyatomien laskeminen systemaattisen nimen omaavasta yhdisteestä
28. Ionitulo Q
29. Liuoksen konsentraatio (liuoslasku)
30. Alkuaineen painoprosentti yhdisteessä
31. Ketonin pelkistymisreaktio
32. Reaktioyhtälön tasapainottaminen
33. Isomeerien löytäminen yhdisteistä systemaattisen nimen perusteella
34. Etikkahapon deprotonoituminen liuoksessa
35. Funktionaalisten ryhmien määrä estrogeenissä
36. Kylläisen liuoksen pH
37. Tasapainoreaktion tasapainovakio
38. Yhdisteen systemaattinen nimi (cis vai trans?)
39. Ionitulon puolittaminen
40.Aineen häviättömyyden laki
41. Kahdesta haposta syntyneen liuoksen pH
42. Systemaattinen nimi syntyvälle yhdisteelle
Vanhoja valintakokeita
Mahtava peli, jossa tasoni on tällä hetkelle sivistymätön.
Helsingin yliopiston valintakoe sisältää osiot ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta, kemiasta ja fysiikasta. Näistä ihmisen fysiologia ja anatomia kattaa noin puolet kokeesta, kemia yhden kolmasosan ja fysiikka yhden kuudesosan.
Kemian kokeessa keskitytään esimerkiksi ainemääriin, reaktioyhtälöihin, stökiömetriaan, kemiallisiin sidoksiin, orgaaniseen kemiaan, ph-liukoisuuteen ja liuosten valmistukseen. Helsingissä fysiikassa on painotettu mekaniikkaa, perussuureita, oppia voimasta, aaltoliikeoppia (interferenssi, diffraktio, polarisaatio, jne.) ja energiaa.
Farmasian pääsykokeissa suurin haaste on hallita pääsykoekirja hyvin. Hyvä lukusuunitelma auttaa pysymään aikataulussa.
Suurin haaste opiskelupaikkaa hakevalle on hallita ihmisen
fysiologiaa käsittelevä pääsykoekirja hyvin. Kirjan ilmestyttyä sen
lukeminen kannattaa aloittaa heti. Laadi itsellesi hyvä lukusuunnitelma
ja noudata sitä koko prosessin ajan.Lukion kemian ja fysiikan laajojen oppimäärien suorittamisesta on apua pääsykokeessa. Vaikka olisitkin suorittanut kurssit, sinun täytyy kerrata niiden sisältö niin hyvin, että pystyt soveltamaan tietojasi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että farmasian opiskelupaikkoja ei jaeta pelkkien ylioppilasarvosanojen perusteella, vaan ahkeralla työllä menestyt!
Pyrkimisprosessiasi voit tehostaa:
- Suorittamalla avoimessa yliopistossa kemian ja fysiikan kursseja
- Menemällä valmennuskurssille
Vinkkejä hakijalle
- Noudata lukusuunnitelmaasi, jotta voit hyvällä omallatunnolla pitää vapaata lukemisesta
- Seuraa omaa osaamistasi tekemällä harjoitustehtäviä
- Ennen lukuprosessia selvitä itsellesi parhaat keinot oppia
- Luota itseesi ja karttuviin tietoihisi!
Työllisyydestä
Työttömiä diplomi-insinöörejä joitakin tuhansia.
Eniten kone- ja tietotekniikan puolella.
Suomi24-palstalta erään nuorukaisen raju kokemus
Mutta enemmän on insinöörejä kuin diplomi-insinöörejä työttömänä.
Koko maassa korkeakoulutettujen työttömien määrä
oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tämän vuoden huhtikuussa 32 670!
Esimerkiksi työttömien tradenomien ja insinöörien määrä on lisääntynyt paljon,
mutta yhtä lailla myös ekonomeja ja diplomi-insinöörejä on kortistossa.
Parempi olla miettimättä.
Ainahan Joku kuitenkin sen työpaikankin saa ja ulkomailla on monenlaiset mahdollisuudet.
M
Eniten kone- ja tietotekniikan puolella.
Suomi24-palstalta erään nuorukaisen raju kokemus
Mutta enemmän on insinöörejä kuin diplomi-insinöörejä työttömänä.
Koko maassa korkeakoulutettujen työttömien määrä
oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tämän vuoden huhtikuussa 32 670!
Esimerkiksi työttömien tradenomien ja insinöörien määrä on lisääntynyt paljon,
mutta yhtä lailla myös ekonomeja ja diplomi-insinöörejä on kortistossa.
Parempi olla miettimättä.
Ainahan Joku kuitenkin sen työpaikankin saa ja ulkomailla on monenlaiset mahdollisuudet.
M
Koulutuspoliittinen pohdinnan kukkanen
Uratien suunnittelussa on mielessä pyörinyt viime aikoina monen alan kärrytiet ja kinttupolut.
Uraa on suunniteltu sosiologien (Weber) luokitteleman jaon ja näkökannan perusteella, työn mielekkyyden ja kutsumuksen syvyyksistä, mielikuvaharjoituksilla ja itseapukirjallisuuden voimin. Mitään varsinaista kirkasta valoa ei vielä ole syttynyt, mutta taistelutahtoa löytyy.
Oppimaan opiskeleminen on ollut ensisijainen tavoite. Laajojen kokonaisuuksien yksityiskohtainen osaaminen on tuleva olemaan haaste ja voima oppimisessa. Asenne oppimiseen on opittava uudestaan. Kerran lukemalla ei opi mitään. Opittua tulee työstää, pyöritellä, pohtia, käyttää esimerkkitehtävissä ja hallita. Tätä ei kertalukemalla pysty sisäistämään vaan aineistoja tulee höylätä moneen kertaan. Sain opiskeluoppaista hyvinkin selkeästi esille faktat, että kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa on opiskeltava jos mielii oppia. Ja oppiminen sujuu kun todellakin viettää aikaa kirjojen parissa. Motivaatiota on turha odotella, vaan hommiin on tartuttava! Vaikeuksia voittamalla itsetunto kehittyy. Mutta se asenne ja halu asiantuntijuuteen eli miten niiden oppien ja opusten kanssa aikaa viettää vaikuttaa muistamiseen ja hahmottamiseen. Kokonaiskuvan hallinta ensijaisesti ja yksityiskohtainen osaaminen toisena tärkeänä muistisääntönä. Pinta- ja syväsuuntaunut oppiminen. Ihminen kokee tyytyväisyyttä kun hänellä on kyky päteä eli omata kompetensseja, itsemääräämisoikeus ja myös mahdollisuus olla liittyneenä suurempaan yhteisöön. Kuulostaa yliopistolta.
Loppu mielessä? Ensiarvoisen tärkeää on ensinnäkin tiedostaa mihin uratie johtaa. Se antaa voimia ja sisällöllistä hahmottamista opiskellessa. Aiemmin opiskellessani digitaalista viestintätekniikkaa pahimman tyhjyyden tunteen aiheutti tietämättömyys tulevaisuuden sijoittumisesta työmarkkinoilla ja elämässä.
Opintoihin oli hyvin vaikea paneutua kun ei hahmottanut suurempaa kokonaisuutta mihin kaikki tulisi liittymään. Toinen ala, jota opiskelin, taas tuli liiankin voimakkaana sijoittumisensa suhteen. Sairaanhoitajan työssä en tuntenut niitä asiantuntijuuteen ja itsemääräämisoikeuteen vetoavia tuntemuksia vaan koin olevani olosuhteiden orja vailla päätäntävaltaa. Tunsin hukkaavani tuolloin saavutettuja kompetenssejani.
Lopulta päädyin pelkkään tutkinnon suorittamiseen laboratorioalalla, jossa minua vaivasi puhtaasti alemmuuskompleksi, koska tietoa ei annettu riittävästi, asiantuntijuutta ei edellytetä vaan pääpaino on suorittamisessa. Ristiriita koulutuksen antaman tietämyksen ja käytännön vaatiman osaamisen välillä oli epäselvä. En kokenut itseäni asiantuntijaksi kun tiesin, etten ole kykenevä itsemäärääviin asiantuntijakompetenssein varustettuun työhön. Myöskään yhteisöllisyyttä ei toisen asteen opinnoissa ollut ollenkaan.
Nyt olen hakenut hyvin monelle alalle ja nähtäväksi jää, miten suoriudun.
Kyse olisi enemmänkin suunnitelmallisuudesta, mutta tämän hetkinen tilanne kuvaa enemmänkin hakuammuntaa. Pääosin tämä on ollut varsinaista roiskintaa sillä yliopistoissa syyshaku on painottunut pelkästään suoravalintaan syksyllä kirjoittaneille abiturienteille. Minä taas on vanha jyyrä, joka koittaa onneaan 12 vuoden takaisilla opinnoilla. Mutta yrittänyttä ei laiteta (jos sitten mihinkään). Hakuammunta osui Vaasan yliopiston kauppatieteisiin, Helsingin yliopiston kemian, kemian aineenopettajan, fysiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan koulutusohjelmaan, Jyväskylän yliopiston tietotekniikan ja tietojärjestelmien koulutusohjelmaan sekä Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan koulutusohjelmaan.
Näistä kiinnostavin vaihtoehto olisi sovellettu fysiikka. Sovelletun fysiikan suuntautumisvaihtoehdot ovat lääketieteellinen fysiikka, ympäristöfysiikka sekä teknillinen ja laskennallinen fysiikka. Fysiikkaa voi opiskella myös kansainvälisissä englanninkielisissä Computational Biomedical Engineering ja Atmosphere-Biosphere studies -maisteriohjelmissa.
Ammatti(korkea)kouluhakukohteiksi valitsin matkailun, bioanalytiikan, optometrian ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat. Selvää suosikkia en osanne sanoa näistä. Optometria lähimpänä parasta suorituskykyä, sillä bioanalytiikassa näytteiden otto tullee olemaan haastavaa tulevina työvuosina. Näissä kaikissa on melko huonot etenemismahdollisuudet ja voisin melko lailla pitää itselleni huonoina valintoina lähteä näihin opintoihin.
Englanninkielinen International Business - koulutusohjelma sen sijaan antaa valmiudet jatkaa mm. Aalto-yliopiston maisteritutkintoon tietyin siltaopinnoin. Englannin työstäminen on kova haaste. Se on kuitenkin välttämätöntä ja siksi valitsin tämän vaihtoehdon mukaan.
Päätavoitteeni on keväällä hakea proviisorin koulutusohjelmaan. Sekä kaivella muistista pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian osaaminen. Näin aluksi koen suurta stressaantumista ja yöunien menettämistä. Olen harkinnut valmennuskurssin suorittamista, koska tarvitsen yhteisöllistä tukea tärkeiden asioiden hahmottamiseen. Yksin pakertaessa sokeudun. Erittäin hyvä vaihtoehto http://www.tietopoli.fi/kurssimme.php
DI-valinnassa minua kiehtoo Master's Programme in Bioproduct Technology (biorefineries, renewable materials engineering, fibre products technology, and environmental management) ja Environmental Engineering (climate change, sustainable generation of energy, management and renewal of aging urban infrastructure, provision of safe drinking water and contaminated land and waste management).
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla ympäristöteknologian insinööritutkinnon suorittaminen Mikkelissä. Ja siitä jatkaminen Aalto-yliopiston Environmental Engineering - maisteriohjelmaan.
Tässä voitaisiin puhua kutsumustyöstä ja toisaalta paskapoliisin työstä, mikä on tässä saastuvassa maailmassa todella toivottava osaamisen alue. Kutsumustyö näkyy ilmeisesti myös palkassa, jota hehkutettiin todella pieneksi Kauppalehden kommenttiosiossa.
Näihin mietteisiin.
Jään odottamaan Aalto-yliopiston koulutussuunnittelija Börje Heleniuksen vastausta kysymykseeni ympäristeknologian insinöörin sijoittumisesta Aalto-yliopiston maisteriohjelmaan nimeltä Environmental Engineering.
M
Uraa on suunniteltu sosiologien (Weber) luokitteleman jaon ja näkökannan perusteella, työn mielekkyyden ja kutsumuksen syvyyksistä, mielikuvaharjoituksilla ja itseapukirjallisuuden voimin. Mitään varsinaista kirkasta valoa ei vielä ole syttynyt, mutta taistelutahtoa löytyy.
Oppimaan opiskeleminen on ollut ensisijainen tavoite. Laajojen kokonaisuuksien yksityiskohtainen osaaminen on tuleva olemaan haaste ja voima oppimisessa. Asenne oppimiseen on opittava uudestaan. Kerran lukemalla ei opi mitään. Opittua tulee työstää, pyöritellä, pohtia, käyttää esimerkkitehtävissä ja hallita. Tätä ei kertalukemalla pysty sisäistämään vaan aineistoja tulee höylätä moneen kertaan. Sain opiskeluoppaista hyvinkin selkeästi esille faktat, että kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa on opiskeltava jos mielii oppia. Ja oppiminen sujuu kun todellakin viettää aikaa kirjojen parissa. Motivaatiota on turha odotella, vaan hommiin on tartuttava! Vaikeuksia voittamalla itsetunto kehittyy. Mutta se asenne ja halu asiantuntijuuteen eli miten niiden oppien ja opusten kanssa aikaa viettää vaikuttaa muistamiseen ja hahmottamiseen. Kokonaiskuvan hallinta ensijaisesti ja yksityiskohtainen osaaminen toisena tärkeänä muistisääntönä. Pinta- ja syväsuuntaunut oppiminen. Ihminen kokee tyytyväisyyttä kun hänellä on kyky päteä eli omata kompetensseja, itsemääräämisoikeus ja myös mahdollisuus olla liittyneenä suurempaan yhteisöön. Kuulostaa yliopistolta.
Loppu mielessä? Ensiarvoisen tärkeää on ensinnäkin tiedostaa mihin uratie johtaa. Se antaa voimia ja sisällöllistä hahmottamista opiskellessa. Aiemmin opiskellessani digitaalista viestintätekniikkaa pahimman tyhjyyden tunteen aiheutti tietämättömyys tulevaisuuden sijoittumisesta työmarkkinoilla ja elämässä.
Opintoihin oli hyvin vaikea paneutua kun ei hahmottanut suurempaa kokonaisuutta mihin kaikki tulisi liittymään. Toinen ala, jota opiskelin, taas tuli liiankin voimakkaana sijoittumisensa suhteen. Sairaanhoitajan työssä en tuntenut niitä asiantuntijuuteen ja itsemääräämisoikeuteen vetoavia tuntemuksia vaan koin olevani olosuhteiden orja vailla päätäntävaltaa. Tunsin hukkaavani tuolloin saavutettuja kompetenssejani.
Lopulta päädyin pelkkään tutkinnon suorittamiseen laboratorioalalla, jossa minua vaivasi puhtaasti alemmuuskompleksi, koska tietoa ei annettu riittävästi, asiantuntijuutta ei edellytetä vaan pääpaino on suorittamisessa. Ristiriita koulutuksen antaman tietämyksen ja käytännön vaatiman osaamisen välillä oli epäselvä. En kokenut itseäni asiantuntijaksi kun tiesin, etten ole kykenevä itsemäärääviin asiantuntijakompetenssein varustettuun työhön. Myöskään yhteisöllisyyttä ei toisen asteen opinnoissa ollut ollenkaan.
Nyt olen hakenut hyvin monelle alalle ja nähtäväksi jää, miten suoriudun.
Kyse olisi enemmänkin suunnitelmallisuudesta, mutta tämän hetkinen tilanne kuvaa enemmänkin hakuammuntaa. Pääosin tämä on ollut varsinaista roiskintaa sillä yliopistoissa syyshaku on painottunut pelkästään suoravalintaan syksyllä kirjoittaneille abiturienteille. Minä taas on vanha jyyrä, joka koittaa onneaan 12 vuoden takaisilla opinnoilla. Mutta yrittänyttä ei laiteta (jos sitten mihinkään). Hakuammunta osui Vaasan yliopiston kauppatieteisiin, Helsingin yliopiston kemian, kemian aineenopettajan, fysiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan koulutusohjelmaan, Jyväskylän yliopiston tietotekniikan ja tietojärjestelmien koulutusohjelmaan sekä Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan koulutusohjelmaan.
Näistä kiinnostavin vaihtoehto olisi sovellettu fysiikka. Sovelletun fysiikan suuntautumisvaihtoehdot ovat lääketieteellinen fysiikka, ympäristöfysiikka sekä teknillinen ja laskennallinen fysiikka. Fysiikkaa voi opiskella myös kansainvälisissä englanninkielisissä Computational Biomedical Engineering ja Atmosphere-Biosphere studies -maisteriohjelmissa.
Ammatti(korkea)kouluhakukohteiksi valitsin matkailun, bioanalytiikan, optometrian ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat. Selvää suosikkia en osanne sanoa näistä. Optometria lähimpänä parasta suorituskykyä, sillä bioanalytiikassa näytteiden otto tullee olemaan haastavaa tulevina työvuosina. Näissä kaikissa on melko huonot etenemismahdollisuudet ja voisin melko lailla pitää itselleni huonoina valintoina lähteä näihin opintoihin.
Englanninkielinen International Business - koulutusohjelma sen sijaan antaa valmiudet jatkaa mm. Aalto-yliopiston maisteritutkintoon tietyin siltaopinnoin. Englannin työstäminen on kova haaste. Se on kuitenkin välttämätöntä ja siksi valitsin tämän vaihtoehdon mukaan.
Päätavoitteeni on keväällä hakea proviisorin koulutusohjelmaan. Sekä kaivella muistista pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian osaaminen. Näin aluksi koen suurta stressaantumista ja yöunien menettämistä. Olen harkinnut valmennuskurssin suorittamista, koska tarvitsen yhteisöllistä tukea tärkeiden asioiden hahmottamiseen. Yksin pakertaessa sokeudun. Erittäin hyvä vaihtoehto http://www.tietopoli.fi/kurssimme.php
DI-valinnassa minua kiehtoo Master's Programme in Bioproduct Technology (biorefineries, renewable materials engineering, fibre products technology, and environmental management) ja Environmental Engineering (climate change, sustainable generation of energy, management and renewal of aging urban infrastructure, provision of safe drinking water and contaminated land and waste management).
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla ympäristöteknologian insinööritutkinnon suorittaminen Mikkelissä. Ja siitä jatkaminen Aalto-yliopiston Environmental Engineering - maisteriohjelmaan.
Tässä voitaisiin puhua kutsumustyöstä ja toisaalta paskapoliisin työstä, mikä on tässä saastuvassa maailmassa todella toivottava osaamisen alue. Kutsumustyö näkyy ilmeisesti myös palkassa, jota hehkutettiin todella pieneksi Kauppalehden kommenttiosiossa.
Näihin mietteisiin.
Jään odottamaan Aalto-yliopiston koulutussuunnittelija Börje Heleniuksen vastausta kysymykseeni ympäristeknologian insinöörin sijoittumisesta Aalto-yliopiston maisteriohjelmaan nimeltä Environmental Engineering.
M
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)