Potpourri 1

Kysymykset ja vastaukset:

a) Solun läpimitta on noin 15 µm. Ilmoita millimetreinä. 0,015 mm. Ilmoita nanometreinä. 1,5 * 10-7 nm

b) Mitä tarkoittaa kudos?
Kudos tarkoittaa samoihin tehtäviin erikoistuneiden solujen muodostamaa rakennetta.
Kudoksia tutkii kudosoppi eli histologia.

c) Kuvaile viittä pääkudostyyppiä.
Epiteelikudos; side- ja tukikudos; nestemäinen kudos; 

1. Epiteelikudos 
Epiteelikudos jaetaan kahteen päätyyppiin: pinta- ja rauhasepiteeliin.
Ihon pintakerros on pintaepiteeliä ja elimistön rauhaset ovat rauhasepiteeliä.
Pintaepiteelin tehtävänä on suojata, säädellä aineiden kulkua epiteelin läpi ja ottaa vastaan tuntoärsykkeitä.
Rauhasepiteelin tehtävänä on tuotaa eritteitä ja hormoneja.
Epiteeli jaetaan eri tyyppeihin solukerrosten määrän sekä solujen korkeuden ja muodon perusteella: levy-, kuutio- ja lieroepiteeli; yhdenkertainen, kerrostunut tai välimuotoinen.

2. Side- ja tukikudos
Side- ja tukikudos jaetaan neljään päätyyppiin:  varsinaiseen sidekudokseen, rustokudokseen, luukudokseen ja rasvakudokseen.
Side- ja tukikudos liittää yhteen, kiinnittää, tukee ja suojaa kehon rakenteita.
Side- ja tukikudoksen solut ovat soluväliaineessa, jossa on kudosta vahvistavia valkuaisainesäikeitä.
Varsinainen sidekudos: löyhä ja tiivis sidekudos (fibrosyytit; kollageeni, elastiini, soluväliaine; kimmosäikeet)
Rustokudos: hyaliinirusto(lasirusto), kimmorusto, syyrusto (kondrosyytit; kollageeni; kimmosäikeet)
Luukudos (osteoblastit, osteoklastit, soluväliaine kalsiumfosfaattia, kollageenisäikeet)
Rasvakudos: keltainen rasvakudos, ruskea rasvakudos (adiposyytit)

3. Nestemäinen kudos
Veri- ja immuunijärjestelmän solut muodostavat nestemäisen kudoksen.
Veren karäkträärinen ominaisuus  on se, että solut ovat nesteessä (plasmassa).
Veressä on useita solutyyppejä:
Immuunijärjestelmän solut ovat pakkautuneena elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvissa elimissä (muistuttavat epiteelikudosta). Immuunijärjestelmän solut ovat kuitenkin jatkuvassa liikkeessä eri puoli elimistöä verisuonissa, imusuonissa ja kudoksissa suonien ulkopuolella.

4. Lihaskudos
Lihaskudostyyppejä on kolme: luustolihaskudos, sileälihaskudos ja sydänlihaskudos.
Lihassolujen erikoistuminen voiman ja liikkeen tuottamiseen perustuu lihassoluissa oleviin valkuaisainesäikeisiin, jotka liukuvat toistensa lomaan ja supistavat lihasta.

5. Hermokudos
Hermokudos muodostuu gliasoluista ja neuroneista.
Gliasolut ovat tukisoluja ja neuronit varsinaisia hermosoluja. Neuronit tuottavat ja johtavat sähköisiä hermoimpulsseja. Hermoimpulssien avulla hermosolut välittävät tietoa solujen välillä ja osallistuvat solujen toiminnan koordinointiin ja säätelyyn.

Anatomia ja fysiologia

Kevät 2014 ja anatomian ja fysiologian haltuunotto tavoitteena. Olen katsonut lähes puolet Bozeman Sciencen opetusvideoista ja koettanut pehmeästi lähestyä tiedon tarkkaa hallintaa perusasioiden ääreltä.
Egil Haugin ja kumppaneiden norjalaiseen alkuteokseen perustuvaan terveydenhuollon oppilaitoksissa kovasti kulutetun anatomian ja fysiologian kirjaan tarttuminen tuntuu hankalahkolta. Asiaa on kivuliaan paljon ja tieto on erittäin yksityiskohtaista. Hallita täytyy vaatimattomasti kaikki. Asioilla on oma karaktäärinsä ja se tulee löytää.

Toisaalta kun kappaleet on jaettu isompien aihepiirien ja alueiden alle, on mahdollista perehtyä aina yhteen kerrallaan...
1. Solut, kudokset ja elimet
2. Hermosto
3. Aistit
4. Umpieritysjärjestelmä
5. Luusto
6. Lihakset
7. Verenkiertoelimistö
8. Veri ja elimistön puolustusjärjestelmä
9. Hengityselimistö
10. Ruoansulatuselimistö
11. Lämmönsäätely
12. Virtsaneritysjärjestelmä
13. Lisääntyminen
14. Kemian ja fysiikan perusteet

Simple as that.

Sen verran olen huomannut, että kappaleet kannattaa käydä järjestyksessä, sillä ne tukevat toisiaan ja varsinkin alussa tulee hyvin paljon asiaa, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä myöhemmässä vaiheessa.
Esimerkiksi aineiden kulkeutuminen solukalvon läpi, solujen välinen kemiallinen viestintä ja aktiopotentiaalit eri muodoissaan ovat hyvin tärkeitä. Eri tyyppisten aistinsolujen hahmottaminen myös. Muutenkin koko kehosta ja sen pienimmistäkin osista olisi hyvä ja parasta tietää joka osanen ja miten mistä ja minne sen toiminta ulottuu. Esimerkiksi silmästä pupillin läpi verkkokalvon solujen kautta näköhermoon ja aivoihin - siis minne tarkalleen ottaen. Paljon on terminologiaa, joka takkuilee ymmärryksen kanssa. Termit on ymmärrettävä täsmälleen oikein.

Toisaalta kun ottaa asenteeksi, että tämä opiskelu on kuin halkojen hakkaamista, niin ehkä siitä selviää.
Ensin on valtava halko, joka on kova (ja kirves tylsä). Se pitää pilkkoa pienemmiksi paloiksi ja senkään jälkeen sitä ei voi jättää maahan levälleen, vaan se on pinottava stabiiliin pinoon. Eli ensin on otettava selvää, mistä on kaiken kaikkiaan kyse, löydettävä termit ja tarkoitukset, rakenne ja sen toiminta, ja painettava se mieleen rakenteeksi, jonka löytää vielä myöhemminkin.

Tärkeää olisikin vielä huomata mitä tapahtuu ja millä nimellä kutsutaan tiloja, kun rakenne ja sen toiminta on epäkunnossa eli kyseessä on nimellä kutsuttava tila esimerkiksi värisokeus, kasvuhormonituotannon häiriöt, struuma, Addisonin tauti, skolioosi tai leukopenia.

Ektratietoa ikäänkuin:
sinihappo, osteoporoosi, puberteettikehityksen häiriöt, akne, galaktorrea, oksitosiinihoito, keskenmeno ja raskaudenkeskeyttäminen, hedelmättömyys ja koeputkihedelmöitys, kromosomipoikkeamat, ovulaation osoittaminen, kuukautishäiriöt, ovulaatiokipu ja naisten sterilointi, piilokiveksisyys ja kastraatio/sterilointi, munuaissairaudet, virtsarakon tyhjenemisen tahdonalaisen säätelyn puuttuminen, virtsarakon tyhjeneminen ilman reflektorista säätelyä (rakkohalvaus), eturauhasvaivat, vaihdevuodet ja virtsanpidätyskyvyttömyys, happo-emästasapaino, respiratorinen asidoosi ja respiratorinen alkaloosi, metabolinen asidoosi ja metabolinen alkaloosi, glukosuria, pyelonefriitti, diabetes insipidus, turvotus ja valkuaisvirtsaisuus (proteinuria), munuaiskivet, valkuaista virtsassa, paleltumat ja hypotermia, lämpökramppi, lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus, hientuotannon puuttuminen, ketoasidoosi, lipoproteiinit ja kolesteroli, laktoosi-intoleranssi, ripuli, ummetus, umpilisäketulehdus, sappikivet, haimatulehdus, ravintoaineiden pilkkoutuminen haiman vajaatoiminnassa, pernisioosi anemia, oksentaminen, maha- ja pohjukaissuolihaava, nielemisvaikeus, hypoksia, hermovaurioiden aiheuttama hengitysvajaus, hengityskeskuksen vajaatoiminta, keuhkolaajentuma, vastasyntyneiden hengitysvaikeusoireyhtymä, kuolleen tilan suurenemisen vaarat, ilmarinta, keuhkoputkitulehdus ja tupakointi, sivuontelotulehdus, elintensiirrot ja immunosuppressiivinen hoito, allergia, autoimmuunisairaudet, immuunikato, hemofilia eli verenvuototauti, K-vitamiinin puute, trombi eli veritulppa, hyytymisen ehkäisy verinäytettä otettaessa, veritulppa ja asetyylisalisyylihappo, trombosytopenia, leukopenia, polysytemia, ikterus, krooniseen munuaissairauteen liittyvä anemia, anemia, veren kohonnut retikulosyyttipitoisuus, hematokriittimääritys, kernikterus, häiriöt verenkierron muutoksissa syntymän jälkeen, imusuonen toimintahäiriöt, keuhkopöhö, ortostaattinen hypotonia, verenkiertosokki, heikentynyt laskimopaluu, suonikohjut, verenpainetauti, heikentynyt sepelvaltimovirtaus, sydämen vajaatoiminta, epänormaalit sydänäänet, sydänglykosidit, rytmihäiriöt, lisälyönnit, sydämen tamponaatio, tyrä, jänteiden kiinnittymiskohtien vammat, lihasatrofia, rasitusvammat, kuolonkankeus (rigor mortis),  reisiluunkaulan murtuma, polvivammat, olkaluun sijoiltaanmeno, skolioosi, kannattajanikaman ristisiteen vauriot, krooninen niveltulehdus (nivelreuma), nivelrikko (artroosi), kontraktuura, luunmurtuma, sokeritauti, diabeettiset aineenvaihduntahäiriöt, D3-vitamiinin puute, lisäkilpirauhasen sairaudet, Cushingin oireyhtymä, Addisonin tauti, aldosteronismi, synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta, hankittu kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta, struuma, jodinpuute, aivolisäkekasvaimet, kasvuhormonituotannon häiriöt, taittovirheet, silmänpainetauti eli glaukooma, kaihi, matkapahoinvointi, huimaus, sensorineuraalinen huonokuuloisuus, otoskleroosi, korvatorven ahtautuminen, makuaisti heikkenee iän myötä, asento- ja liikeaistin toiminta tekonivelissä, aisti- ja lihastoiminnan puutos yläraajahermojen vaurioissa, iskias, pistoksen antaminen pakaraan, stressi, biopalaute, parasympaattisen hermoston antagonistit, sympaattisen hermoston agonistit ja antagonistit, isku palleaan, muistinmenetys, psyykkiset sairaudet, afasia, aivojen eri osien vaurioituminen, lobotomia, ojennusrefleksien kliininen tutkiminen, lannepisto (lumbaalipunktio), selkäydinhermojen puudutus, hydrokefalus (vesipää), aivojen kehittyminen, narkoottiset aineet, epänormaali signaalinsiirto hermo-lihasliitoksessa, myeliinikato, jänniteherkkien kanavien salpaus, rintasyöpä, fenyyliketonuria (Föllingin tauti, PKU), syöpä, kertymäsairaudet, ihon läpäiseviä lääkkeitä ja myrkkyjä, palovammat.

Siinäpä ne lyhykäisyydessään. Niistä kun osaa kaikista kertoa mekanismin kera miten toimii terveenä ja miksi näin tässä tapauksessa, niin helppoa on.

Älypään farmasiapelissä olen noussut sivistymättömän tasolta lääketeknikoksi.
 Kannattaa kokeilla aina silloin tällöin onko jäänyt mieleen termit ja niiden hallinta.
Farmasian älypää


Suurimpana inhokkiaihepiirinä on tällä hetkellä kaikkien hormonien ja entsyymien osaaminen. Sekä solujen erittämien aineiden hahmottaminen.

Taistelu jatkuu...

Tsemppitsemppitsemppi

Pääsykokeisiin valmistautumisessa muistettavaa

• Asenne ratkaisee aina (nöyrä asenne)
• Lukusuunnitelma
• Työkalut
• Työ ja lepo (oppimiseen menee aikaa; oppimista tapahtuu kaiken aikaa; alitajunta käsittelee tietoa koko ajan ja se tarvitsee siihen aikaa)
• Kertaus - kertaa enemmän kuin luulet olevan tarpeeksi

Aloita lukeminen sinun lähtötasosi perusteella - ei muiden, muista muukin elämä
ja tee lukemisesta hauskaa...

Kaikenlainen opiskeltavan materiaalin parissa puuhastelu on muutenkin hyödyllistä ja vahvistaa asioista jääviä muistijälkiä aivoissa. Siispä alleviivailkaa, tehkää taulukoita, kuvioita, yhteenvetoja laajemmista kokonaisuuksista ja ennen kaikkea niitä muistiinpanoja! Se on paljon hauskempaakin kuin vain yksitoikkoinen hiljainen sivujen kääntely, johon sortuessaan saattaa yhtäkkiä huomata, että on jo hetken aikaa ajatellut kaikkea muuta kuin lukemaansa. Alleviivailu ja muistiinpanojen tekeminen pakottaa miettimään, mikä tekstissä oikeasti on tärkeää ja muistamisen arvoista. Samalla huomaa hyvin, jos ei täysin ymmärrä jotakin asiaa ja voi alkaa selvitellä siihen vastausta vaikkapa googlettamalla.
Harrasta, liiku, tapaa ystäviäsi. Käy viikonloppuisin ulkona, vahtaa telkusta kaikkia erityisen realistisia lääkäri- tai eläinlääkäriohjelmia, kuten Grayn anatomiaa tai mun pääsykoevuoden ehdotonta suosikkia, Housea. Tai ihan mitä tahansa muita ohjelmia!
Todella kannustava blogi: Tassun jälkiä sydämessä

Kivennäisaineen ja hivenaineen ero

Kivennäisaine on ruoan mukana saatava alkuaine.
Kivennäisaineet ovat ne alkuaineet, jotka jäävät tuhkaan,
kun esimerkiksi kudos tai ruoka poltetaan.

Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisaineisiin ja mikrokivennäisaineisiin.
 Hivenaineet kuuluvat mikrokivennäisiin.

Ihmiskeho tarvitsee eri arvioiden mukaan 12–16:ta eri kivennäisainetta ravinnosta, kolmenlaisiin tehtäviin:

1. Kudosten rakennusaineiksi (kalsium, fosfori, magnesium ja rikki)
2. Kudosten ja kudosnesteen osmoottisen paineen (solujännite) ja kalvojen läpäisyvyyden säätelyyn (natrium, kalium, kloori, kalsium ja magnesium)
3. Katalyyteiksi entsyymi- ja hormonisäätelyyn (rauta, koboltti, sinkki, mangaani, molybdeeni ja seleeni)

Makrokivennäisten tarve on yli 100 mg päivässä
Ca, P, Na, K, Cl, S.

Hivenaineiden tarve on alle 100 mg päivässä.
Cr, Co, Cu, F, I, Mg, Mo, Zn, Si, Sn

Hivenaine on elimistölle tarpeellinen alkuaine, jota on elimistössä vähemmän kuin 0,01% kudoksen kuivapainosta.

Eli hivenaine on kivennäisaine, mikrokivennäisaine.

Muistin parantaminen

Eli kalenteri, rasvahapot ja hivenaineet, liikunta ja asenne.


Kynä ja paperi
- muistilaput
- kalenteri

Kemiallinen lisäys:
EPA:n ja DHA:n yhteismäärä  1 gramma (1000 mg) päivässä.
 - dokosaheksaeenihappo
-  eikosapentaeenihappo
- alfalipoiinihappo 100 mg päivässä
- fosfoseriini 200-300 mg päivässä
- gotu kola
- aswagandha
- Ginkgo Biloba
- ginseng 
 - B12-vitamiini
- D-vitamiini
- C-vitamiini


D-vitamiini vaikuttaa ydinreseptorien toimintaan aivojen gliasoluissa ja neuroneissa, osallistuu neurotrooppisten faktorien biosynteesiin, aivojen hermokasvutekijän eli BDNF:n toimintaan, serotoniinin ja melatoniinin aineenvaihduntaan sekä typpioksidisynteesiin. Riittävä D-vitamiinin saanti lisää antioksidanttiglutationia aivoissa, joka kuljettaa haitallisia raskasmetalleja pois aivoista.

C-vitamiini! Aivoissa on hyvin runsaasti C-vitamiinia, enemmän kuin missään muussa elimessä lukuu nottamatta lisämunuaista. Se osallistuu mm. välittäjäaineiden toimintaan ja sitä tarvitaan dopamiinin muuttamisessa noradrenaliiniksi. Ei siis ole ihme, että C-vitamiini vaikuttaa vahvasti psyykkisiin toimintoihimme.





Aktiviteetit:
- musiikin kuuntelu
- liikunta
- kielten opiskelu
- kirjojen lukeminen
- sosiaalinen elämä

Musiikin kuuntelu aktivoi laajalti hermoverkkoa ja vaikuttaa vireystilaan, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja tunteisiin. Jos liikunta ja musiikki yhdistyvät, aivoalueiden yhteistyö kehittyy. Aivot muovautuvat uusien taitojen oppimista varten. Yhdessä musiikki ja liikunta estävät masennusta ja parantavat stressin sietoa.

Vieraan kielen oppiminen ylläpitää joustavuutta ja henkistä toimintakykyä. Yhdistä opiskeluun lukeminen. Juonellisia kirjoja lukiessa aivot luovat mielikuvia ja tapahtumaketjuja, jolloin tulee käytettyä useita aivojen alueita. Aivot saavat tekemistä, kun ne yhdistelevät uutta ja aiemmin hankittua tietoa. Vielä paremmin aivot aktivoituvat, jos keskustelee lukemastaan muiden kanssa.

Vilkas sosiaalinen elämä vahvistaa aivojen hermoverkostoja. Hermosolujen välille rakentuu uusia yhteyksiä, sillä porukassa joutuu huomioimaan erilaisia mielipiteitä ja käyttämään aistejaan monipuolisesti.


Bodaa aivosi kuntoon

“Oppimisessa on kysymys asenteesta eikä kyvykkyydestä.”
Tri Georgi Lozanov

Mahtava psykologian opettajan blogi oppimisesta

Jos uskot, että et voi oppia, tämä uskomuksesi tulee oppimisen esteeksi.
Jos uskot, että virheet ovat vaarallisia, tämä uskomuksesi tekee niistä sinulle uhkan.
Jos uskot, että mikään ponnistelu ei kuitenkaan parantaisi tilannettasi, et ponnistele, eikä tilanne parane.
Jos uskot, ettei ajatuksillasi tai sinulla itselläsi ole arvoa, piiloudut, eikä kukaan tiedä, mitä sinä voisit olla.
Ole varovainen sen suhteen, mitä uskot lujasti.
Katseesi ja voimasi suuntautuvat sen mukaisesti.
Usko siihen, että olet oppimiskykyinen ja kehittyvä.
Usko siihen, että virheet ovat oppaita ja neuvonantajia.
Usko siihen, että ponnistelu kannattaa.
Usko siihen, että olet arvokas ja että voit ajatella.


Opiskeluun oppia