Muisti ei kulu ja sitä pitää käyttää ja kehittää

Muutama pohtimus muistista, miten sitä kehittää ja miten siihen suhtautua.

Aloitamme aivoista...
Aivo koostuu muistijärjestelmistä.
Tai toisin sanoen,  muisti on aivojärjestelmien kokonaisuus,
jossa sen eri osat vasta muodostavat ihmisen muistin .

Mikä on muistijärjestelmä?  
Muistia voi hyvin kutsua muistijärjestelmäksi, koska muistilla ei ole mitään tiettyä paikkaa aivoissa. 

 Muistijärjestelmien jaettavuus:

• sensorinen muisti (aistimuisti)
• lyhytkestoinen muisti (työmuisti)
• pitkäkestoinen muisti (säilömuisti)

 Sensorisen muistin (ikonimuisti, kaikumuisti) kapasiteetti ja tiedonkäsittelyn teho on rajaton. Kaikki aistittu informaatio käy sensorisen muistin kautta Sensorisen muistin hetkellinen kapasiteetti on suuri, mutta tieto häviää ja vaihtuu nopeasti.

Lyhytkestoinen muisti, työmuisti, (ns. semanttinen koodaus). Tiedot tallentuvat joko mielikuvina tai merkityssisältöinä. Kertaaminen ja aineiston merkityksellisyys edistävät tiedon pidempiaikaista varastoitumista. Lyhytkestoiseen muistiin voi tallentua monimutkaisiakin kokonaisuuksia jos muistettavat asiat ovat jollakin tavalla tuttuja tai semanttisesti yhteneväisiä. Ylläpitokertailun avulla tietoa voidaan säilyttää lyhytkestoisessa muistissa pidempään.

Pitkäkestoinen säilömuisti = tiedon varasto. Muistin kapasiteetti suuri; lähes kaikki sinne saapunut aines varastoituu; voi säilyä siellä koko eliniän; perustana ovat aivoissa syntyneet rakenteelliset ja kemialliset muutokset. Tiedon tallennuksessa oleellisinta on yksilön tapa käsitellä tietoa. Ns. syväprosessoidut tiedot säilyvät parhaiten

Mikä on aivojärjestelmä?

Keskeisimmät osat
1. ISOAIVOT 
"Aivokuori (cortex) (isoaivojen uloin kerros, 3 mm) vastaa älyllisistä toiminnoista;
Otsalohko vastaa puheen tuottamisesta ja tunteiden ja ajatusten säätelemisestä.
Päälaenlohko ottaa vastaan ja säätelee elimistöstä saapuvia ärsykkeitä.
Ohimolohkolla hakee ja järjestää otsalohkoon saapunutta informaatiota (muistijälki). 
Takaraivolohko käsittelee näköaistin välittämää informaatiota." 

2. AIVOKURKIAINEN (yhdistää nämä neljä aivolohkoa toisiinsa) 
3. AIVORUNKO (yhdistää aivot ja selkäytimen)  väliaivot, keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke
4. PIKKUAIVOT (lihasliikkeiden säätely)
5. LIMBINEN JÄRJESTELMÄ (tunteiden ja motivaation säätely)

muisti = henkinen työkalu
muisti = prosessi = vastaanotto + tallennus + mieleenpalautus
fysikaalisia + kemiallisia + sähköisiä ilmiöitä --> havaintotodellisuus

Solutasolla oppiminen on aivojen hermoverkkojen uudelleen järjestäytymistä.

Lähde


Huumoria? Läpileikkaus miessukupuolen aivoista...

Miten kehittää muistia aivojen kannalta?

Visualisointi, kertaus, keskittyminen. uni.

Visualisointi laajentaa mielen kapasiteettia ja tehoa. Asian kirjoittaminen tehostaa muistamista, vaikket koskaan katsoisin jälkikäteen muistiinpanojasi. Piirrä opittavaan asiaan liittyviä kuvia. Visualisointi kohottaa kykyä muistaa ja ymmärtää – se konkretisoi abstraktia informaatiota.

Kertaa asia mielessäsi kerran tunnissa, kerran kolmessa tunnissa, sitten kerran päivässä. “Kertaus on opintojen äiti”, kertaus on oppimisen kannalta arvokasta, kun pyritään monimutkaisen asian täyteen oppimiseen ja osaamiseen.

Keskittymistä ja aivojen kapasiteettia vaativat haasteet ylläpitävät aivojen kyvykkyyttä. 

Lähde 

Aivo-opas


Väitetään, että oppiminen nopeutuu musiikin avulla jopa 25-kertaiseksi!


Miten suhtautua muistiin?

Muistiaineksen säilymistä edesauttaa sen aktiivinen käyttö elämän varrella.

Hei, mitä se semanttinen koodaus on? No lo sé.


Aalto-yliopiston hellä ja huomaavainen opiskelutaitopaketti.
Tavoitteiden asettaminen! Jupii! Opinto-oppaaseen tutustuminen! Jipii!
Aikataulutus! Jei! 

Muista! Fiilispohja on erittäin huono vaihtoehto! Liian suurisuuntaisten ja epämääräisten taivoitteiden vaara!


Konkreettiset päivittäiset opiskelutavoitteet ja niiden toteutumat tulisivat olla yliopisto-opiskelijalla ylöskirjattuja. Näin opiskelijalla on mahdollisuus tarkastella omaa opiskeluaan kokonaisuutena ja toimia oman opiskelunsa palautteen hallitsijana. Jos opiskelun toteutumia ei kirjaa ylös, on vaara, että omaa toimintaa arvioidaan paljolti fiilispohjalta. Tämä on huono asia, jos fiilispohjainen arvio sattuu olemaan liian kriittinen tai selkeästi ylioptimistinen. Joka tapauksessa ihmisen muisti on varsin rajallinen, joten jos oma opiskeluhistoria on todennettavissa vain oman muistin avulla, on kuva omasta opiskeluhistoriasta lähes aina varsin rajoittunut.
Korkeakouluopinnoissa karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että itsenäiseen työskentelyyn menee vähintään sen verran aikaa viikossa kuin kyseisellä kurssilla on ohjattua opetusta.

 Tiedon ylläpito työmuistissa onkin edellytys ajattelulle, päättelylle, oppimiselle ja ongelmanratkaisulle.
Jotta voimme käsitellä säilömuistissa olevia asioita tai saada uusia muistijälkiä säilömuistiin, on meidän käsiteltävä asioita ensin rajoitetussa työmuistissa.  Oppimisen syvällisyydellä voidaan vaikuttaa siihen, että asioita on helpompi palauttaa mieleen ja hakea säilömuistista. Muistamista ja oppimisista siis parantaa se, että olemme analysoineet materiaalin merkityksiä. Mekaaninen toistaminen tai mekaaninen kertaus eivät ole niin tehokkaita tapoja muistamisen kannalta kuin asian liittäminen mielekkääseen yhteyteen tai yhteyksien luominen muihin asioihin.  Parhaiten opimme ja muistamme asioita kun pyrimme jo oppimishetkellä miettimään asioille sovellusesimerkkejä. Tätä voi hyödyntää erityisesti silloin, kun on hyödyllistä ymmärtää kokonaisuuksia ja soveltaa oppimaansa asiaa. Tällöin voi jo tenttiä lukiessa pohtia, mihin jo osaamiini asioihin opeteltava asia liittyy, mihin opeteltavaa asiaa voitaisiin soveltaa jne
Omaa oppimista kannattaa ja voi kehittää.  Kun säätelet omaa oppimistasi, joudut tarkastelemaan omaa oppimisprosessia ikään kuin ulkopuolisen silmin. Tärkeintä ei ole se, että opiskelet juuri jollain tavalla, vaan se, että tarkkailet tietoisesti omaa opiskeluasi ja pyrit tietoisesti vaikuttamaan omaan oppimiseesi. Kun tarkastelet omaa toimintaasi etkä vain toimi ajattelematta, voit kehittyä oppijana.

Ymmärtävään oppimiseen pyrittäessä teksti tulisikin lukea kolmeen kertaan, jotta ymmärtävän oppimisen vähimmäisedellytykset täyttyisivät. Ideaalitilanteessa ymmärtävään lukemiseen liittyy ainakin kolme lukemisen vaihetta, jotka ovat:
1) teoksen silmäily
2) huolellinen lukeminen muistiinpanoja tehden
3) kertaaminen
(Karjalainen & Alha ym. 2003) 

Muistiinpanojen teho perustuu kahteen asiaan:
1) muistiinpanojen kirjoittaminen ohjaa ajatteluamme ja antaa mahdollisuuden muokata ja pohtia opiskeltavaa asiaa
2) muistiinpanojen tekeminen tarjoaa mahdollisuuden palata opiskeltavaan asiaan myöhemmin
(Lindblom-Ylänne ym. 2001)

Tietoa muokkaavien ja jäsentävien muistiinpanojen on osoitettu olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen tentissä kuin pelkkien yksittäisten sanojen tai fraasien kopioimisen.  

Kertaaminen auttaa tiedon prosessoimisessa ja edistää opittavan asian muistamista. Usein opiskelijat varaavat liian vähän aikaa kertaukselle, mikä on seurausta siitä, että tenttiin lukeminen on aloitettu liian myöhään. 

Usko omiin onnistumisen mahdollisuuksiin on olennainen osa yliopisto-opiskelussa.

Jos lukemisesi ei suju, kokeile rohkeasti erilaisia opiskeluympäristöjä. Kokeile myös sekä yksin opiskelua että ryhmässä tai pareittain työskentelyä. Kun huomaat jonkin tilan sopivaksi tai jonkin pienryhmän opiskelua tukevaksi, mieti voisiko tällä samalla porukalla tehdä jonkin toisenkin kurssin...

1) Onko opiskelu sinulle tärkeä asia? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja miksi?
2) Ovatko vaatimuksesi itseäsi kohtaan realistiset?
5) Millainen on asenteesi opiskelua kohtaan? Voisiko asenteesi olla rakentavampi?
6) Opiskeletko keskittyneenä? Pidätkö riittävästi taukoja opiskellessa?
5) Onko ympäristö, jossa opiskelet itsenäisesti oppimista tukeva? Miten voisit muokata ympäristöäsi opiskelulle sopivammaksi?
4) Opiskeletko asioita itsellesi sopivaan vuorokaudenaikaan?

Motivoituneella mielentilalla on vaikutusta oppimisen muihin osa-alueisiin kuten muistiin, keskittymiskykyyn, asenteeseen, oppimistekniikoihin, aktivaatiotasoon ja tiedon prosessointiin. Motivoitunut opiskelija jaksaa ponnistella myös vaikeilta tuntuvien asioiden parissa. Motivaatiota heikentävät erilaiset tekijät kuten kilpailevat intressit. Tällaisia tekijöitä voivat olla työssä käyminen tai liian monet ja aikaa vievää harrastukset. Itselle asetetut tiukat kriteerit menestymisen suhteen voivat olla heikentämässä motivaatiota (ks. alla oleva kuva).

Motivoitumisen moottorina voivat toimia:

• selkeät ja saavutettavat tavoitteet
• mielikuvat tavoitteiden saavuttamisesta
• suunniteltu ajankäyttö
• määritelty viikoittainen opiskeluaika
• opiskeluajan erottaminen vapaa-ajasta
• tietoinen asenteen muuttaminen, myönteisyys
• itsensä palkitseminen
• opiskelu ryhmässä
• syventyminen asiaan - innostus syntyy usein asiasta enemmän tietäessä

Näin järjestät itsellesi hyvän opiskeluympäristön:

• Ei liikaa kilpailevia virikkeitä samassa tilassa
• Hyvä työskentelyasento
• Lämpötila: lämmin vai viileä
• Äänet: hiljaisuus tai taustamusiikki
• Sulje tietokone, jos et tarvitse sitä
• Poista työpöydältä kaikki ylimääräinen tavara

Qué tipo de comida me gusta


Me encanta la cocina peruana. Yo visité en una gran fiesta de la gastonomía peruana en Lima este año en septiembre. Mistura 2013 estuvo situado en una explanada frente al mar en 11 hectáreas repletas de restaurantes, huariques y carretillas. La feria ha contado con 12 mundos: las Brasas, el Cebiche, el Anticucho, el Andino, el Amazónico, el Oriental, el Norteñom el Sureño, los Sánguches, las Tabernas y Bares y los Líquidos. Mi platos favoritos de la cocina peruana son cebiche (un pescado crudo aderezado en limón, cebolla, sal, ají limo y pimienta), causa rellena de pollo (a base papas amarilla, ají verde y un maíz peruano), ají de gallina (caldo, ají verde, leche y con papas amarillas, aceituna, arroz y huevo duro), rocoto relleno (un rocoto, un fruto similar al ají, carne y otros ingredientes por ejemplo mariscos), chancho al palo qué es el plato más vendido de Mistura (ají panca, anis, comino, lechón, ajo, aceite, sal, jugo de limón) y anticuchos (de crazón de res). No me gustan el cuy y los choritos. Mi bebidas favoritas son chicha morada que es el maíz, jugo de lúcuma sin leche y una bebida alcohólica, Pisco. No me gustan las cervezas del Perú (Cristal, Pilsen, Cusqueña) o Inka Cola tampóco que tiene un sabor dulce y un color amarillo-dorado. Para mi es sólo un agua con demasiado azúcar. En casa en Finlandia  suelo cocinar todos los días. Prefiero cocinar platos finlandeses para mi hijos. A dónde fueres, haz lo que vieres.

Vocabulario

(f) explanada = aukio, tasoitettu alue
(f) hectárea = hehtaari
(m) huarique = arkikielinen, merkitys suoja, piilo, kätkö
(m) carretilla = kottikärryt, ostoskärryt
(f) feria = markkinat, messut, juhla
*contar (con) = koostua
(f) brasa = hiillos
(m) sánguche = voileipä
(f) taberna = pubi, kapakka
(m) líquido = neste
crudo = raaka
*aderezar = maustaa
causa = puré de papas con ají amarillo y limón, acompañado de lechugas y aceitunas, que se come frío como entrada
relleno, -a = täyte
pcadillo sazonado de carne, hierbas u otros ingredientes, con que se llenan tripas, aves, hortalizas, etc.
ají = chilipippuri
pimiento
(f) gallina = kana
(m) caldo = liemi
(m) aceite = oliiviöljy
(f) aceituna = oliivi
huevo duro = kovaksi keitetty muna
rocoto = 1. m. Perú. Planta herbácea de la familia de las Solanáceas que da un fruto grande, de color rojo, verde o amarillo y muy picante.

2. m. Perú. Fruto de esta planta.

(m) fruto = hedelmä; vihannes; tuote

chancho al palo = sikaa
palo = puumateriaali ym tarkoitukset
lechón = maitoporsas
(m) ajo = valkosipuli
(m) repleto, -s, -a, -as = täysi / täynnä

Gramática

Tänään kertaan espanjan kieliopit, joita en ole käynyt tarpeeksi riemulla läpi syksyn aikana.

• persoonapronomit
• artikkelit
• substantiivien suku
• säännöllisten verbien preesens
• artikkelin käyttö kielten yhteydessä
• possessiivipronominit
• adjektiivien taivutus
• adjektiiveja vastakohtineen
• kenkäverbit
• a + henkilöobjekti
• datiivi
• datiivin korotus
• määrän ilmaiseminen
• perfekti

Persoonapronominit. Mitä ne ovat?  Asemosanoja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä. Muita pronomineja: demonstratiivipronominit (tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne), interrogatiivipronominit (kuka, mikä, kumpi, ken), relatiivipronominit (joka, mikä), refleksiivipronomini (itse), ...

Mitä ovat artikkelit?
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Artikkeli voi ilmaista esimerkiksi käytetäänkö substantiivia yleisessä vai erityisessä merkityksessä. Artikkelista käy usein myös ilmi sanan kieliopillinen suku, mikä saattaa vaikuttaa sanan merkitykseen
Artikkelin sijainti: sijoitetaan tavallisesti substantiivin eteen.
Monissa kielissä esiintyy kaksi artikkelityyppiä, määräinen artikkeli ja epämääräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli viittaa kohteeseen yleensä,  ja määräinen artikkeli viittaa johonkin tiettyyn, rajattuun kohteeseen, joka ilmenee asiayhteydestä. Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran, ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen.

No, niin - Wikipediasta kohti espanjan kielioppia...

Persoonapronomineja käytetään vain kun tekijää halutaan korostaa tai selventää.

yks. yo, tú, él /ella /usted
mon. nosotros/-as, vosotros/-as, ellos/ellas/ustedes

Artikkelit
- Los artículos (los sustantivos en singular y en plural)
- El articulo determinado

Epämääräiset: yks. un / una ja mon. ei artikkelia tai vaihtoehto: unos/unos (muutamia, joitakin)
Määräiset: yks: el / la ja mon. los/las.

Huomaa artikkelien käyttö ainesanojen kanssa (ei käytetä tai jos käytetään niin merkitys muuttuu),
substantiivien kanssa käytetään tavallisimmin artikkelia, mutta tietyissä sanonnoissa artikkeli jää pois.

Artikkelin käyttö kielten yhteydessä
Pääsääntö on, että kielten kanssa käytetään määräistä artikkelia. Kaikki kielet ovat maskuliineja.
Artikkeli jää pois verbien hablar, estudiar ja enseñar yhteydessä ja preposition en kanssa.
Mi lengua materna es el finés.
Estudio español.

Substantiivien suku: maskuliini tai feminiini

Säännöllisten verbien preesens

Teonsanat jaetaan kolmen taivutusryhmään niiden infenitiivin päätteen mukaan, -ar, -er ja -ir.
Verbejä taivutettaessa ensin poistetaan infinitiivin tunnus (-ar, -er-, -ir) ja tähän vartaloon liitetään päätteet.
-o, -as, -a, -amos, -áis, -an
-o, -es, -e, -emos, -éis, -en
-o, -es, -e, -imos, -ís, -en

Epäsäännöllisiä verbejä:
abrir, conducir, conocer, dar, decir, escribir, star, freír, haber, hacer, ir, morir, oír,poder, poner, querer, resolver, romper, saber, salir, ser, tener, traer, venir, ver, volver

Palabras interrogativas

cómo (miten)
qué, cuál, quién (mikä, kuka)
con quién
dónde (missä)
de dónde (mistä)
cuántos (miten monta)
cuándo (milloin)

Kun kysymyslause muodostetaan kysymyssanan avaull, verbin on oltava lauseessa ennen tekijää.
Dónde estudian Juan y Sonja?

Mikä on - rakenne
Mikä + olla-verbi + substantiivi = Cuál es/Cuáles son
Mikä/Mitä + substantiivi = Qué


Possessiivipronominit

mi, -s; tu, -s; su, -s (minun, sinun´, hänen/Teidän)
nuestro, -a,-os,-as; vuestro, -a,-os,-as; su,-s (meidän, teidän, heidän/Teidän)

Possiivipronomini taipuu sitä seuraavan pääsanan mukaan.
Painottomia possessiivipronomineja voidaan käyttää vain substantiivin kanssa.

Adjektiivin taivutus

Adjektiivit taipuvat pääsanan mukaan eli substantiivin mukaan.
Kaikilla adjektiiveilla on yksikkö- ja monikkomuoto, myös maskuliini- ja feminiinimuodot.
Adjektiivit ovat siis joko kaksi- tai nelimuotoisia.
Sijainti: joko pääsanansa edellä tai sen jäljessä.
Ohjenuora: yleensä pääsanan jäljessä

Adjektiivien jako rakenteensa mukaan:
1. jos adjektiivi päättyy yksikön maskuliinimuodossa -o:hon, adjektiivi taipuu neljällä eri tavalla
blanco, blancos, blanca, blancas
2. jos adjektiivin yksikkö on e-päätteinenm adjektiivi taipuu kahdella eri tavalla
grande, grandes, grande, grandes (feminiinimuodossa ei taivu)
3. jos adjektiivin yksikkö on konsonanttipäätteinen, adjektiivi taipuu kahdella tavalla
difícil, difíciles, difícil, difíciles (feminiinimuodossa ei taivu)
4. kansallisuusadjektiivit taipuvat neljässä muodossa
finlandes, finlandeses, finlandesa, finlandesas

Adjektiiveja vastakohtineen

grande - pequeño, viejo - nuevo, alto - bajo, rubio - moreno, guapo - feo, inteligente - tonto, simpático - antipático, bueno - malo

Kenkäverbejä
Kenkäverbit ovat tavallisia verbejä, jotka eivät taivutukseltaan ole säännöllisiä, mutta jotka taipuvat keskenään saman periaatteen mukaan. e: ie; o: ue; u: ue; e: i.
- pensar, empezar, poder, querer, sentir,entender, tener, venir, ir, oír, jugar, soler, preferir, doler, dormir

esim, pensar  e/ie (pienso, piensas, piensa, pensamos, pensáis, piensan)
empezar e/ie (empiezo, empiezas, empieza, empezamos, empezáis, empiezan)
poder o/ue (puedo, puedes, puede, podemos, podéis, pueden)
dormir o/ue (duermo, duermes, duerme, dormimos, dormís, duermen)
querer e/ie (quiero, quieres, quiere, queremos, queréis, quieren)
sentir e/ie (siento, sientes, siente, sentimos, sentís, sienten)
entender e/ie (entiendo, entiendes, entiende, entendemos, entendéis, entienden)
tener e/ie (tengo, tienes, tiene, tenemos, tenéis, tienen)
venir e/ie (vengo, vienes, viene, venimos, venís, vienen)
jugar u/ue (juego, juegas, juega, jugamos, jugáis, juegan)
soler o/ue  (suelo, sueles, suele, solemos, soléis, suelen)
preferir e/ie (prefiero, prefieres, prefiere, preferimos, preferís, prefieren)
doler o/ue (duelo, dueles, duele, dolemos, doléis, duelen)


a+henkilöobjekti

Oma käsitteensä espanjan kieliopissa on henkilöobjektin a-prepositio.
Kun tekemisen kohteena eli objektina on tietty tunnettu henkilö sen edessä on käytettävä a-prepositiota.

Ero. Odotan bussia tai Odotan Juania.
Espero el autobús.
Espero a Juan.

Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle joku kuuluu tai tehdään jotakin.
Datiivi vastaa useimmiten kysymyksiin mille tai kenelle. Tällöin tekeminen voi kohdistua joko abstraktiin tai konkreettiseen asiaan

Persoonapronominien datiivimuodot
me; te; le (minulle, sinulle, hänelle/Teille)
nos, os, les (meille, teille, heille/Teille)

Datiivilla järjestyviä verbejä:
encantar (pitää todella paljon/kovasti), doler (särkeä, olla kipeä), interesar (kiinnostaa), parecer (vaikuttaa jltak), aburrir (pitkästyttää), preocupar (huolestuttaa), molestar (häiritä), fascinar (viehättää), faltar (puuttua jltk) ja importar (haitata).

- ¿Que te parece/n? (Miltä se/ne sinusta vaikuttaa?)
- Me parece que... (Minusta näyttää/vaikuttaa, että…)

Datiivia voi korostaa (minuakin) käyttämällä varsinaisen datiivipronominin lisäksi prepositiota a sekä persoonapronominin prepositiomuotoa.
a mí  + me + gusta/n
a ti ´+ te + gusta/n
a él/ella/usted + le + gusta/n
a nosotros + nos + gusta/n
a vosotros + os + gusta/n
a ellos/ellas/ustedes + les + gusta/n

Myös vastauksena voi käyttää ilman verbiä
a mí tambien, a´mí tampoco

Määrän ilmaiseminen ensi kertaan...
Hyvä sivu kieliopista ja erityisesti verbeistä
Real Akademian sanakirja