Harteilla olevan supertietokoneen päivittäminen

Timo Jäppinen on tehokkaasti päivittänyt päätäni viime päiväin mittaan.
On suunnaton ilo lukea hänen ohjeitaan muistin ja oppimisen parantamiseen sekä nopeamman lukutekniikan hallitsemiseen.

Laillinen tapa luntata

Itseni toivoisin toistavani näitä asioita useaan kertaan:

1.  Aseta tarkka tavoite opiskeluillesi

  1) Miksi luen tätä tai olen tällä tunnilla?
  2) Mitä yritän saada tästä irti?

2. Miksi kannattaa opiskella uutta vähemmän ja kertata enemmän?

Jos haluat muistaa jonkin asian pysyvästi, avain on kertaaminen.

Alkuun kannattaa kerrata tiheämmin, jonka jälkeen kertausten väliä voi harventaa. Ehkä paras ajankohta ensimmäiselle kertaukselle on tunnin päästä siitä, kun olet lopettanut opiskelun. Jo 5 – 10 minuuttia voi riittää nostamaan muistin 80 – 90 % tasolle.

Seuraava kertaus sinun tulisi tehdä päivän päästä. Sitä seuraava viikon päästä. Sitä seuraava kuukauden päästä. Sitä seuraava kolmen kuukauden päästä. Viimeinen kuuden kuukauden päästä.

3. Mind Map – opiskelijan salainen ase?

 Ihmisen aivot ovat kuin verkko joka luo yhteyksiä asioiden välille.

BTW, Sinulle tehokkain tapa oppia on eri tekniikoiden yhdistely.

4. Laillinen tapa luntata – jonka löysin liian myöhään MIELIKUVITUS

Kuvittele itsesi paikkaan missä koe järjestetään ja jätä aivoillesi vihjeitä. Siis mielessäsi. Ikkunasta näkyvä maisema voi auttaa sinua muistamaan vaikka mitä, jos olet antanut sille merkityksen etukäteen:

bussipysäkki ja bussi voi muistuttaa sinua vuosiluvusta, kun jotain tärkeää tapahtui, sukat jaloissasi voivat olla täynnä salaisia vinkkejä, vasen sukka kertoo kommunismistä, oikea kapitalismista, pulpettiin voit sijoittaa melkein rajattoman määrän näkymättömiä vihjeitä, sen jalat voivat esittää neljää merkittävää tapahtumaa, mistä muistat niiden lopputuloksen, joka taas auttaa sinua eteenpäin. Näetkö miten helposti voit muistaa melkein mitä vain?

Timon ainoa murhe on, että hän törmäsi  tähän lailliseen tapaan luntata vasta koulujeni jälkeen.

Optometrian ihmeellinen maailma

Tänään olen poikennut liiketalouteen paneutumisesta ja vaihtanut katsantokantaa bioanalytiikan ja optometrian suuntaan, jotka tuntuvat aivan taivaallisen vapauttavilta kauppatieteellisten termien puolelta tutumpiin asioihin. Liiketalouden termien ymmärtämisen opetteleminen on ollut kidutusta. Uskon kyllä, että erittäin tarpeellista, mutta elämäntehtäväksi en voisi korkoihin tuijottamista ottaa. Toivon, että elämäni on taloustieteilijöiden paremmassa varjeluksessa.

Bioanalyytikon työnkuva on hyvin mielenkiintoinen. Videosointia seuratessani mielenkiinto vain kasvoi.
Tosin MyLabin toimitusjohtajan mukaan tulevaisuus alalla tulee olemaan kammottava, jolloin Suomessa on vain yksi iso laboratorio, suurin osa testauksista on kotona tehtäviä vieritestejä ja nytkin jo näytteitä lähetetään edullisempiin ja ehkä osaavampiin laboratorioihin analysoitavaksi. Herra on ehkä tarkoituksella synkkä ja mustan huumorin omaava persoonallisuus, mutta kai tuohon toimitusjohtaja pessimistisessä roolissa voi uskoa hän.

Video

Bioanalyytikkona haluaisin erityisesti ... työskennellä bakteriologian (bakteereja) osastolla, parasitologian laboratoriossa (sieniä, loisia), virologian laboratoriossa (eristyslaboratoriossa), patologian laboratoriossa immunohistokemia (kudokset)ja molekyylipatolologia (DNA:t ja kromosomit), molekyyligenettikan laboratorio (soluviljely, proteiinityöt, ym), sairaalan verikeskusken mittaukset, yms yms.

Palkka tilastojen mukaan 3500 USD/kk tilastojen mukaan Perussa.
Ei voi pitää paikkaansa. Hypermarketin kassa saa 700 solea mikä on noin 230 euroa.

Ammattikorkean optikkokoulutuksesta sen verran, että olen laittanut kyselyn ulkomaisiin yliopistoihin mitä mieltä ovat Suomen koulutuksesta. Ei varmaankaan voida puhua optometristista Suomen koulutuksella.
Esimerkiksi Australiassa vaaditaan matematiikan ja fysiikan opintoja huomattava määrä enemmän ja onkin mahdollisuus jatkokouluttautua pidemmälle kuin Suomessa ikään kuin lääkärin pätevyyteen.
Mikä Suomessa on suhtautuminen kansainväliseen kenttään ja kansainvälisellä kentällä Suomeen?
Se jää nähtäväksi.

Mielenkiintoinen kiista optikoiden ja silmälääkäreiden välillä http://www.hs.fi/kaupunki/a1378090837046

Palkka Limassa:
Optometristi 74 000 USD
Optikko 35 000 USD
Bioanalyytikko 42 000 USD
Farmasisti 63 000 USD

Tutkiva oppiminen

Löysin tänään aivan upean opettajan itselleni.
Kasvatustieteen tohtori Teemu Laajasalo.

Opetusta oppimiseen Ylellä Teemun toimesta

Talous

Tänään luen taloustiedon totuuskirjaa ja pyrin opettelemaan terminologiaa ja ymmärtämään, mitä on hyvä oppia talouden käsitteistä, instituutioista ja pelisäännöistä. Talouden syvällinen ymmärtäminen vaatii perehtymistä taloustieteeseen ja sen teorioihin.

talouden kiertokulku = rahan, hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kiertokulku
taloustiede = ihmisen taloudellista käyttäytymistä tutkiva tiede
ekonomisti = talouden tutkija
kansantalous = yhden maan taloudellisen toiminnan muodostama kokonaisuus
maailmantalous = yksittäistä kansantaloutta laajempi maailmanlaajuinen talous
talouskasvu = tuotantokoneiston, tuotannon ja vaurauden kasvu
tuotannontekijät = raaka-aineet, työvoima, koneet ja osaaminen
budjettirajoite = tulojen tai varallisuuden asettama rajoite rahankäytölle
tuoteosaaminen = ammattitaito, jota tarvitaan tuotteen aikaansaamiseksi
yritystalous = yrityksen taloudenhoito, joka yrittäjän on hallittava
toiminimi = yksittäisen elinkeinon harjoittajan yritysmuoto

avoin yhtio = yritysmuoto, joka perustuu kahden tai useamman henkilön sopimukseen yhteisestä elinkeinon harjoittamisesta
kommandiittiyhtiö = yritysmuoto, jossa on vastuunalainen pääosakas ja sijoittajina äänettömiä yhtiömiehiä
osakeyhtiö = yritysmuoto, jossa omistus, velkavastuu ja päätösvalta määräytyvät yrityksen osakkeiden omistamisen perusteella
osuuskunta = yritysmuoto, jossa jäsen hyötyy siinä määrin kuin käyttää osuuskuntansa palveluja
mikroyritys = alle kymmenen henkeä työllistävä yritys
pk-yritys = 10-250 henkeä työllistävä pieni tai keskisuuri yritys
konserni = useasta yrityksestä koostuva yhtymä

liikevaihto = yrityksen myyntituotot ilman alennuksia ja arvonlisäveroa

markkinatalous = yksityisomistukseen ja kilpailuun perustuva talousjärjestelmä, jota ohjaavat markkinavoimat
suunnitelmatalous = sosialistinen talousjärjestlmä, jossa taloutta ohjaavat valtion pitkän tähtäyksen suunnitelmat

mikrotalous = näkökulma, jossa kiinnitetään huomiota kansantalouden osiin, esimerkiksi hinnanmuodostukseen
makrotalous = näkökulma, jossa kiinnitetään huomiota koko kansantalouteen


Aalto-yliopistoon pääsee suoravalinnassa kun on suorittanut 60 opintopistettä seuraavista kursseista:

Johtamisen perusteet 

Mitä tutkii: soveltavaa tiedettä, joka perustuu mm. taloustieteeseen, politologiaan, sosiologiaan, psykologiaan, sosiaalipsykologiaan, antropologiaan ja historiaan
Tarkoitus: kuvata, selittää ja ennustaa, miten ja miksi yritykset ja ihmiset tekevät erilaisia valintoja erilaisissa tilanteissa ja millaisiin tuloksiin ne johtavat. Tutkimus antaa yhteiskunnallisille päätöksentekijöille tietoa, työvälineitä ja viitekehyksiä yritysten ja niissä toimivien ihmisten käyttäytymisestä. Tutkijat antavat myös ohjeita ja suosituksia siitä, miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia haluttujen tehtävien suorittamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jako: organisaatioiden ja johtamisen tutkimus (strateginen johtaminen, organisaatioteoria, henkilöstöjohtaminen, kriittinen johtamistutkimus, johtamisen oppiminen ja organisaatiokäyttäytyminen)

Markkinoinnin perusteet

Mitä tutkii: tutkii asiakkaita, kuluttajia, liiketoimintaa ja niiden välisiä suhteita
Tarkoitus: edistää markkinoitavan tuotteen tai palvelun myyntiä
Jako: kuluttajamarkkinointija yritysmarkkinointi,  tai tuotteiden ja palveluiden markkinointi

Laskentatoimen perusteet

Mitä tutkii: kuvaa rahaprosessia
Tarkoitus: kerätä, rekisteröidä ja analysoida yrityksen tai muun organisaation toimintaa kuvaavia taloudellisia laskelmia
Jako: rahoittajan (ulkoinen) laskentatoimi [kirjanpito ja lakisääteinen raportointi] ja johdon (sisäinen) laskentatoimi [laskelmia päätöksenteon tueksi(kustannuslaskenta ja mittaristot)]

Rahoituksen perusteet

Mitä tutkii: tutkii menetelmiä, joilla yksilöt, yritykset sekä organisaatiot järjestävät ja käyttävä rahallisia resurssejaan ottamalla huomioon toimintaansa liittyvät riskit
Tarkoitus: varallisuuden hallinta ja tutkimus
Jako: yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat

Taloustieteen perusteet

Mitä tutkii: tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdettuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä
Tarkoitus:
Jako: mikrotaloustiede ja makrotaloustiede

Yritysjudiikan perusteet

Mitä tutkii: kauppatieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on tutkia liiketoimintaa ja sen päätöksentekoa oikeudellisesta näkökulmasta
Tarkoitus: norminäkökulma liiketoiminnan johtamiseen; yritysjuridiikan tutkimuksellisena kontribuutiona on tuottaa liiketoiminnan oikeudellisessa päätöksenteossa tarvittavaa perustutkimus- ja soveltavaa tietoa, joskin joissakin tapauksissa tutkimustulokset ovat pelkästään metodologisia
Jako: -

Yritysvastuu ja -etiikka

Tuotantotalouden perusteet (industrial management)

 Mitä tutkii: yritysten taloudellista ja tuotannollista toimintaa, erityisesti tuotannonjohtamista, logistiikkaa, laatujohtamista, laskentatoimea, rahoitusta, markkinointia, teknologiajohtamista, henkilöstövoimavarojen johtamista, tuotekehitystä ja logistiikkaa sekä liikkeenjohdon strategiaa
Tarkoitus:
Jako:

Yritysviestinnän perusteet

Tilastotieteen perusteet

Tilastomatematiikan perusteet

Business Communication Skills

Farmasia

Muinaiskreikaksi farmasia tarkoittaa φάρμακον, lääkettä; myrkkyä.
Nyttemmin farmasian tarkoittaa lääkkeen valmistustaitoa sekä tieteenalaa, joka tutkii lääkeaineiden ja -valmisteiden ominaisuuksia, lääkehoitoa sekä lääkkeiden valmistamista ja käyttöä.

 Koulutus vaatii  laaja-alaisen tiedon yksityiskohtaista osaamista.
Tämän vuoden valintakokeissa oli todella pikkutarkkoja kysymyksiä, joihin en kirjan luettuani pystyisi yksimalkaisesti vastaamaan. Aikaa on kolme tuntia ja vastausten tulee  tulla kuin apteekin hyllyltä.



Parasta kai opetella aina yläotsakkeen alta niin hyvin hinkaten kuin mahdollista kaikki pieni poikkeama ja erikoisuus mitä tarjolla on. Kokeessakin on ilmoitettu ensin aihepiiri ja tehtävä sen sisältä.
Ymmärrettävää kyllä on, että aihepiirit tulee hallita eikä sovi sekoittaa termejä vaan ne tulee hallita ja rakastaa terminologien eksaktia selittämistä. Sitä kohti!




FYSIOLOGIA JA ANATOMIA
1. Kemian ja fysiikan perusteet (polynukleotidi)
2. Solujen rakenne (lihassolu)
3. Solun toiminta (geneettisen kielen lopetusmerkit)
4. Solujen toiminta (hormonien ja välittäjäaineiden toisiolähetti)
5. Hermosto (myeliinitupellisen aksonin johtumisnopeus)
6. Keskushermosto (isoaivojen hermosolut)
7. Kipu (kolmoishermosärky)
8. Korva ja kuuloaisti (otoskleroosi)
9. Umpieritysjärjestelmät (katekoliamiini veressä)
10. Umpieritysjärjestelmä (immuunijärjestelmän toiminnan estyminen)
11. Luusto (putkiluun pituuskasvu)
 12. Sileä ja sydänlihas (aktiopotentiaalien muodostaminen)
13. Lihassolun supistuminen (sarkoplasmakalvo)
14. Sydän (sydänlihassolujen aukkoliitokset)
15. Verenkirto (QRS-kompleksi)
16. Veri-aivoeste (glukoosin ja aminohappojen kuljetusmekanismi)
17. Veri (erytropoietiin)
18. Immuunijärjestelmä (patogeenit)
19. Hengityksensäätely (keuhkorakkuloiden pintajännitys)
20. Ruuansulatuselimistä (maksa)
21. Glukoosiaineenvaihdunta (insuliini)
22. Munuaiset ja virtsatiet (valtimopaineen kasvu)
23. Sukupuolihormonit (hormonit, aivolisäke)
24. Autoimmuunisairaudet (pernisiöösi)



KEMIA
25. Happamin vesiliuos
26. Yhdisteen sidostyyppi
27.  Vetyatomien laskeminen systemaattisen nimen omaavasta yhdisteestä
28. Ionitulo Q
29. Liuoksen konsentraatio (liuoslasku)
30. Alkuaineen painoprosentti yhdisteessä
31. Ketonin pelkistymisreaktio
32. Reaktioyhtälön tasapainottaminen
33. Isomeerien löytäminen yhdisteistä systemaattisen nimen perusteella
34. Etikkahapon deprotonoituminen liuoksessa
35. Funktionaalisten ryhmien määrä estrogeenissä
36. Kylläisen liuoksen pH
37. Tasapainoreaktion tasapainovakio
38. Yhdisteen systemaattinen nimi (cis vai trans?)
39. Ionitulon puolittaminen
40.Aineen häviättömyyden laki
41. Kahdesta haposta syntyneen liuoksen pH
42. Systemaattinen nimi syntyvälle yhdisteelle


Vanhoja valintakokeita

  Mahtava peli, jossa tasoni on tällä hetkelle sivistymätön.


Helsingin yliopiston valintakoe sisältää osiot ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta, kemiasta ja fysiikasta. Näistä ihmisen fysiologia ja anatomia kattaa noin puolet kokeesta, kemia yhden kolmasosan ja fysiikka yhden kuudesosan.

Kemian kokeessa keskitytään esimerkiksi ainemääriin, reaktioyhtälöihin, stökiömetriaan, kemiallisiin sidoksiin, orgaaniseen kemiaan, ph-liukoisuuteen ja liuosten valmistukseen. Helsingissä fysiikassa on painotettu mekaniikkaa, perussuureita, oppia voimasta, aaltoliikeoppia (interferenssi, diffraktio, polarisaatio, jne.) ja energiaa.

Farmasian pääsykokeissa suurin haaste on hallita pääsykoekirja hyvin. Hyvä lukusuunitelma auttaa pysymään aikataulussa.

Suurin haaste opiskelupaikkaa hakevalle on hallita ihmisen fysiologiaa käsittelevä pääsykoekirja hyvin. Kirjan ilmestyttyä sen lukeminen kannattaa aloittaa heti. Laadi itsellesi hyvä lukusuunnitelma ja noudata sitä koko prosessin ajan.
Lukion kemian ja fysiikan laajojen oppimäärien suorittamisesta on apua pääsykokeessa. Vaikka olisitkin suorittanut kurssit, sinun täytyy kerrata niiden sisältö niin hyvin, että pystyt soveltamaan tietojasi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että farmasian opiskelupaikkoja ei jaeta pelkkien ylioppilasarvosanojen perusteella, vaan ahkeralla työllä menestyt!
Pyrkimisprosessiasi voit tehostaa:

• Suorittamalla avoimessa yliopistossa kemian ja fysiikan kursseja
• Menemällä valmennuskurssille

Vinkkejä hakijalle

• Noudata lukusuunnitelmaasi, jotta voit hyvällä omallatunnolla pitää vapaata lukemisesta
• Seuraa omaa osaamistasi tekemällä harjoitustehtäviä
• Ennen lukuprosessia selvitä itsellesi parhaat keinot oppia
• Luota itseesi ja karttuviin tietoihisi!

Työllisyydestä

Työttömiä diplomi-insinöörejä joitakin tuhansia.
Eniten kone- ja tietotekniikan puolella.

Suomi24-palstalta erään nuorukaisen raju kokemus

Mutta enemmän on insinöörejä kuin diplomi-insinöörejä työttömänä.

Koko maassa korkeakoulutettujen työttömien määrä
oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tämän vuoden huhtikuussa 32 670!
Esimerkiksi työttömien tradenomien ja insinöörien määrä on lisääntynyt paljon,
mutta yhtä lailla myös ekonomeja ja diplomi-insinöörejä on kortistossa.

Parempi olla miettimättä.
Ainahan Joku kuitenkin sen työpaikankin saa ja ulkomailla on monenlaiset mahdollisuudet.

M

Koulutuspoliittinen pohdinnan kukkanen

Uratien suunnittelussa on mielessä pyörinyt viime aikoina monen alan kärrytiet ja kinttupolut.
Uraa on suunniteltu sosiologien (Weber) luokitteleman jaon ja näkökannan perusteella, työn mielekkyyden ja kutsumuksen syvyyksistä, mielikuvaharjoituksilla ja itseapukirjallisuuden voimin. Mitään varsinaista kirkasta valoa ei vielä ole syttynyt, mutta taistelutahtoa löytyy.

Oppimaan opiskeleminen on ollut ensisijainen tavoite. Laajojen kokonaisuuksien yksityiskohtainen osaaminen on tuleva olemaan haaste ja voima oppimisessa. Asenne oppimiseen on opittava uudestaan. Kerran lukemalla ei opi mitään. Opittua tulee työstää, pyöritellä, pohtia, käyttää esimerkkitehtävissä ja hallita. Tätä ei kertalukemalla pysty sisäistämään vaan aineistoja tulee höylätä moneen kertaan. Sain opiskeluoppaista hyvinkin selkeästi esille faktat, että kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa on opiskeltava jos mielii oppia. Ja oppiminen sujuu kun todellakin viettää aikaa kirjojen parissa. Motivaatiota on turha odotella, vaan hommiin on tartuttava! Vaikeuksia voittamalla itsetunto kehittyy. Mutta se asenne ja halu asiantuntijuuteen eli miten niiden oppien ja opusten kanssa aikaa viettää vaikuttaa muistamiseen ja hahmottamiseen. Kokonaiskuvan hallinta ensijaisesti ja yksityiskohtainen osaaminen toisena tärkeänä muistisääntönä. Pinta- ja syväsuuntaunut oppiminen. Ihminen kokee tyytyväisyyttä kun hänellä on kyky päteä eli omata kompetensseja, itsemääräämisoikeus ja myös mahdollisuus olla liittyneenä suurempaan yhteisöön. Kuulostaa yliopistolta.

Loppu mielessä? Ensiarvoisen tärkeää on ensinnäkin tiedostaa mihin uratie johtaa. Se antaa voimia ja sisällöllistä hahmottamista opiskellessa. Aiemmin opiskellessani digitaalista viestintätekniikkaa pahimman tyhjyyden tunteen aiheutti tietämättömyys tulevaisuuden sijoittumisesta työmarkkinoilla ja elämässä.
Opintoihin oli hyvin vaikea paneutua kun ei hahmottanut suurempaa kokonaisuutta mihin kaikki tulisi liittymään. Toinen ala, jota opiskelin, taas tuli liiankin voimakkaana sijoittumisensa suhteen. Sairaanhoitajan työssä en tuntenut niitä asiantuntijuuteen ja itsemääräämisoikeuteen vetoavia tuntemuksia vaan koin olevani olosuhteiden orja vailla päätäntävaltaa. Tunsin hukkaavani tuolloin saavutettuja kompetenssejani.
Lopulta päädyin pelkkään tutkinnon suorittamiseen laboratorioalalla, jossa minua vaivasi puhtaasti alemmuuskompleksi, koska tietoa ei annettu riittävästi, asiantuntijuutta ei edellytetä vaan pääpaino on suorittamisessa. Ristiriita koulutuksen antaman tietämyksen ja käytännön vaatiman osaamisen välillä oli epäselvä. En kokenut itseäni asiantuntijaksi kun tiesin, etten ole kykenevä itsemäärääviin asiantuntijakompetenssein varustettuun työhön. Myöskään yhteisöllisyyttä ei toisen asteen opinnoissa ollut ollenkaan.

Nyt olen hakenut hyvin monelle alalle ja nähtäväksi jää, miten suoriudun.
Kyse olisi enemmänkin suunnitelmallisuudesta, mutta tämän hetkinen tilanne kuvaa enemmänkin hakuammuntaa. Pääosin tämä on ollut varsinaista roiskintaa sillä yliopistoissa syyshaku on painottunut pelkästään suoravalintaan syksyllä kirjoittaneille abiturienteille. Minä taas on vanha jyyrä, joka koittaa onneaan 12 vuoden takaisilla opinnoilla. Mutta yrittänyttä ei laiteta (jos sitten mihinkään). Hakuammunta osui Vaasan yliopiston kauppatieteisiin, Helsingin yliopiston kemian, kemian aineenopettajan, fysiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan  koulutusohjelmaan, Jyväskylän yliopiston tietotekniikan ja tietojärjestelmien koulutusohjelmaan sekä Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan koulutusohjelmaan.
Näistä kiinnostavin vaihtoehto olisi sovellettu fysiikka. Sovelletun fysiikan suuntautumisvaihtoehdot ovat lääketieteellinen fysiikka, ympäristöfysiikka sekä teknillinen ja laskennallinen fysiikka. Fysiikkaa voi opiskella myös kansainvälisissä englanninkielisissä Computational Biomedical Engineering ja Atmosphere-Biosphere studies -maisteriohjelmissa.

Ammatti(korkea)kouluhakukohteiksi valitsin matkailun, bioanalytiikan, optometrian ja  ympäristöteknologian koulutusohjelmat. Selvää suosikkia en osanne sanoa näistä. Optometria lähimpänä parasta suorituskykyä, sillä bioanalytiikassa näytteiden otto tullee olemaan haastavaa tulevina työvuosina. Näissä kaikissa on melko huonot etenemismahdollisuudet ja voisin melko lailla pitää itselleni huonoina valintoina lähteä näihin opintoihin.
Englanninkielinen International Business - koulutusohjelma sen sijaan antaa valmiudet jatkaa mm. Aalto-yliopiston maisteritutkintoon tietyin siltaopinnoin. Englannin työstäminen on kova haaste. Se on kuitenkin välttämätöntä ja siksi valitsin tämän vaihtoehdon mukaan.

Päätavoitteeni on keväällä hakea proviisorin koulutusohjelmaan. Sekä kaivella muistista pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian osaaminen. Näin aluksi koen suurta stressaantumista ja yöunien menettämistä. Olen harkinnut valmennuskurssin suorittamista, koska tarvitsen yhteisöllistä tukea tärkeiden asioiden hahmottamiseen. Yksin pakertaessa sokeudun. Erittäin hyvä vaihtoehto http://www.tietopoli.fi/kurssimme.php
DI-valinnassa minua kiehtoo Master's Programme in Bioproduct Technology (biorefineries, renewable materials engineering, fibre products technology, and environmental management) ja Environmental Engineering (climate change, sustainable generation of energy, management and renewal of aging urban infrastructure, provision of safe drinking water and contaminated land and waste management).

Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla ympäristöteknologian insinööritutkinnon suorittaminen Mikkelissä. Ja siitä jatkaminen Aalto-yliopiston Environmental Engineering - maisteriohjelmaan.
Tässä voitaisiin puhua kutsumustyöstä ja toisaalta paskapoliisin työstä, mikä on tässä saastuvassa maailmassa todella toivottava osaamisen alue. Kutsumustyö näkyy ilmeisesti myös palkassa, jota hehkutettiin todella pieneksi Kauppalehden kommenttiosiossa.

Näihin mietteisiin.
Jään odottamaan Aalto-yliopiston koulutussuunnittelija Börje Heleniuksen vastausta kysymykseeni ympäristeknologian insinöörin sijoittumisesta Aalto-yliopiston maisteriohjelmaan nimeltä Environmental Engineering.

M